knit-a-holic

...kelle nalli napsahtaa, nalli napsahtaaaaa...

2007-06-06T19:53:00.000+03:00

Virallisen arvontageneraattorin (vanhempi tyttäreni) toimesta suoritettu arvonta on tapahtunut tänään, 6.6. klo 19.55.

Arvonnassa onni suosi kuudentena kommentin nakannutta, siis Arjaa, joka onkin tuttu (jos ei vielä, niin kohta) kivasta blogistaan Arjan neuleet.

Olepa Arja ystävällinen, ja laita osoitettietojas minulle päin miiambj at hotmail piste com, niin palkinto löytää perille!

Kiitokset myös kaikille muille kommentin jättäneille ja työpaikasta onnitelleille. Kolme päivää nyt takana, ja täytyy sanoa, ettei unta ole tarvinnut iltasin houkutella. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, välillä tuntuu, että on vain muiden tiellä, kun ei vielä oikein osaa tehdä mitään, mutta kai se siitä. Ainakin työkamut ovat olleet tosi kivoja ja auttavaisia.

Ensimmäinen koulutusjaksokin olisi jo ensi viikolla, siellä isolla kirkolla oikein. Niinkuin jatkossa kaikki muutkin koulutukset, eli joka toinen kuukausi joutuu tällainen maalaistollukka astumaan junaan ja hotellielämöimään muutaman päivän. Oikeasti ei harmita yhtään, hotellikin on ihan keskustassa, joten eiköhän sen vapaa-ajankin saa jotenkin kulumaan...

Arvontalaulu raikaa...

2007-05-29T17:45:00.000+03:00

...on arvonnan aa-ii-ka!

2 vuotta sitten tapahtuneen ensimmäisen blogimerkinnän ja eilen allekirjoitetun työsopimuksen kunniaksi järjestämmä arpajaiset.

Säännöt ovat yksinkertaiset, postauksen alareunasta löytyypi kommentointimahdollisuus, jota oikein käyttämällä lunastat oman lipukkeesi näihin kinkereihin. Palkinnon saa se, jolla on paras arpaonni ja sisältö on salaisuus (myös arpojalle vielä).

***

Tosiaan, eilen tein sopimuksen, joka vei sitten varmasti kaiken liikenevän vapaa-ajan seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi -lupasin tehdä töitä 8 tuntia päivässä, 5 päivänä viikossa ja siinä samalla sitten ahkeroida itselleni merkonomin tutkinnon.

Tuo tutkintokin varmasti vielä menisi suht kivuttomasti töiden ohella, mutta kun tuo alakin on vielä ihan uusi ja ihmeellinen minulle, niin voi olla, ettei tämän blogin päivitystahti neulomisasioissa ole tästä ainakaan kiihtymään päin, ehkä nimenmuutos olisi paikallaan...

Muuttahan tuo minun kodin ulkopuolelle töihin menoni myös muiden samalla jääkaapilla käyvien elämän -tähän astihan "työt" on tuotu aina aamuisin tuohon kotiovelle ja itse on saanut olla vastanottamassa koululaista ja eskarilaista. Nyt saa esikoinen opetella olemaan koulun jälkeen yksikseen, ekaluokkalainen suunnistaa jälkkäriin ja pienimmäinen totutella päiväkotielämään. Huh, vähän hirvittää jo etukäteen tuleva syksy.

Mutta onneksi kohta on kesä (kesä alkaa kun koulut loppuu) ja pitkät valoisat illat edessä!

Kuulumisia

2007-05-11T17:04:00.000+03:00

Kokonainen kuukausi ilman postausta, mihin tää aika oikein menee?

Neulottu on, tosin valmistumisprosentti taitaa olla tasan 100, joten mitään näytettävää ei ole.

On ollut sellainen olo, ettei saa oikein kiinni mistään, lanka kulkee puikkojen kautta, on vähän aikaa neulottuna ja kohta taas kerällä - sen verran sentään olen saanut aikaiseksi, että olen nyt kerijän ja kerinlehtien onnellinen omistaja. Jos ei neulominen huvita, niin ainahan voi laittaa lankoja pienille sieville kerille.

Tiedä siten, mikä tämän saamattomuuden takana on -takaraivossa ainakin jyskytti tieto työsopimuksen päättymisestä, ja huoli tulevaisuudesta. Se ongelma taitaa tosin olla jo ratkaistu, ehkäpä tuosta lisää ensi viikolla. Sitten onkin tekemistä tiedossa ihan omiksi tarpeiksi muutamaksi vuodeksi, jos kaikki menee niinkuin on tarkoitus.

Samoin olen tässä nyt muutaman päivän kuulostellut, miltä tuntuu olla kolmekymppinen. Kriisiä ei pukkaa, eikä kai rupsahtaminenkaan pääse yllättämän, sen verran muhkealla kosmetologilahjakortilla ihanat ystäväiset muistivat -kohta ollaan kunnossa päästä varpaisiin!

Muistutanpas vielä täälläkin, että Jyväskylän seuraava neuletapaaminen on maanantaina 14.5. Elosen kahvion toisessa kerroksessa. Tulepa paikalle, jos suinkin pääset!

Perjantaimarina

2007-03-23T13:36:00.000+02:00

Tämän hetkisen fiiliksen voisi tiivistää näin: eilen aamulla Nti 3v kysyi, missä isi. Vastasin, että Kiinassa. Tyttö sai raivarin ja karjui keittiössä, että "minä en halua että isi on aina siellä Kiinassa!!!"

Ja kun kuuli, että palaa vasta maanantaina, on ollut siitä lähtien pieni kihisevä kiukkupussi. Voi raasua, kova on ikävä. No niin meillä muillakin, että ei varmaan kovin leppoisa viikonloppu tulossa.

Tänään pitäisi vielä suunnistaa johonkin ostoshelvettiin noiden kullanmurujen kanssa ja hankkia viikonlopun sekä alkuviikon ruoat, siellä ei varmaan ketään muita olekaan. Kaksi isointa tosin "auttoi" ostoslistan teossa, listaa rustatessa käytiin mm. seuraavia keskusteluja: Laitetaanko mandariineja -ei, ne on liian terveellisiä...entäs maksalaatikkoa? no ei, sekin on terveellistä...pitsa on ruokaa, mutta ei terveellistä, laitetaan sitä...ja sitä rataa. Nyt listalta löytyy mm. paljon karkkeja, sipsiä ja valkosipulidippiä, isot kindermunat, maitoa, isopaahtoa ja pilttiä sekä joku kiva dvd. Noillahan sitä viikonlopun eleleekin :)

Ja jottei ihan menisi valitukseksi, niin jotain neule-aiheistakin on tullut tehtyä, Nepsukainen sai uuden NEULEtakin, (ei villatakin, niinkuin minä aina kaikkea neulottua nimitän. Onneksi on tuo ihana eskarilainen, joka korjaa. Katsopas äiti, tässä vyötteessä on puuvillan merkki, ei tämä ole villaa...) Lanka on Lidlin coloradoa ja väri mitä herkuin, koko ajan neuloessa oli sellainen olo, että kohta kyllä maistan. Menekki oli paketillisen verran, eli siis 300g. Malli Modasta (numero??) omin sovelluksin, eli siis huonosti luetuin ohjein. Noiden reikärivien väliin olisi tullut vain kolmen silmukan sileä osuus, minulla on kuusi silmukkaa siinä. Huomasin mokan vasta hyvän matkaa neulottuani, silmukat oli täsmännyt alusta lähtien, joten annoin olla ja paukuttelin loppuun.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Twice, twice

2007-03-18T11:20:00.000+02:00

Tuosta kahteen kertaan tekemisestä taitaa tulla oikein tapa meidän perheessä, edellisen postauksen villapaidan hihathan tein kahdesti, samoin tämän takin hihat tulivat tehdyksi kahteen kertaan.

Kuuden silmukan i-cord on muuten minulle ihan sopivan tasoista neulomista neuletapaamisiin, siinä ei mene mallikerta sekaisin, ainakaan kovin pahasti.

Lankana Novitan Tennessee, ohje Voguen viime kesän numerosta.

Takamukseni ei valitettavasti ole ihan noin litteä, kuin tuon nuken, ja helman röyhellys ei sitä ainakaan litistä, mutta luultavasti en anna sen häiritä. Samoin kiinnityssysteemiä täytyy vähän miettiä, tuo vyö ei oikein pidä etukappaleita paikoillaan, joten lisäilen varmaankin tuonne sisäpuolelle jonkinlaisia apunauhavirityksiä. Muuten olen kyllä takkiin kaikin puolin tyytyväinen, malli istuu hyvin ja kappaleiden yhdistäminen onnistui siististi. Värit ovat mieleiset ja kokokin on ihan minä.

Ja kuten tästä bloggaussessiosta voi päätellä, on insinööri taasen työmatkustelemassa. Ai miten lähtö sujui? No hyvin, ja kuten meillä on tapana, kahteen kertaan. Alunperin hänen piti poistua maasta jo eilen, pakkasi tavaransa (sivuhuomautus matkustavien miesten vaimolle, jotka ovat huolissaan miestensä pakkausajoista -lento lähtee 14.15, taksi hakee pihasta 13.15, pakkaaminen aloitetaan aikaisintaan klo 11.15. Puhtaita paitoja etsitään pyykkikasasta tyyliin "olikos täällä niita paitoja pestyinä..." ja ankaraa pohdintaa käydään siitä, montako kravattia, noita oikeita tilasyöppöjä, mukaan kannattaa ottaa...) Ihan kuin pari ylimääräistä kravattia tuossa tavaramäärässä jossain tuntuisi.

Lasten kanssa sitten istuttiin syömässä, kun outo auto ajoi pihaan. Ajattelin, että varmaan joku rahankerääjä...sitten kävi ovi ja mietin , että jopas on röyhkeä rahankerääjä kun ovikelloa soittamatta sisään kävelee... mutta se olikin miekkonen, jonka kone ei ollut päässytkään lähtemään. Tänään sitten uudella yrityksellä matkaan. Saa nähdä, milloin tulee takaisin; sanoi että maanantaina, unohti mainita viikon.

Netta 3v. ei vissiin oikein hoksannut, että isukin reissuunlähtö epäonnistui, koska ensimmäinen kommentti oli, että "Toitko tuliaisia?"

PuolentoistaDollarin takki on tässä vaiheessa. Nyt vain pohdituttaa, että jatkanko loppuun. Jokin tässä tökkää, mutta en ole ihan varma, onko se tuo väri vai jokin tuossa mallissa. Pelottaa, että siitä tulee sellainen epämääräinen resorihelmainen kasaritakki. Ja sileät nurjatkin on ihan järkyttävän epätasaiset oikealla puolella. Ja jotenkin tuo nurja päällipuolella näyttää siltä, kuin neule olisi väärinpäin. Taitaa olla vähän liian syvällä päässä tuo nurja nurjalla ajattelu.
Menköön tauolle.

Sen sijaan tämä ei epäilytä; väri on mahtava, tosin kuvassa ihan väärä, oikeasti petrooli, malli takuuvarma Booga Bag ja valmista nopeasti isoilla puikoilla. Tosin tämäkin puikoilla jo toistamiseen, kun ensimmäisestä olisi tullut liian lyhyt ja leveä. Ei kai kassi ja kantaja tarvitse olla samasta muotista.

Esitellään nyt sitten vielä yksi murheenkryyni. Tämä lanka on ollut rogue, se on ollut palmikkotakin alku, siitä on yritetty vääntää villapaitaa. Lanka on hassua, väri on ihana, mutta mikään neule siitä ei onnistu. Viimeisin yritys on Ilun ohjetta mukaillen neuloa siitä raglanpalmikkotakki, mutta. Raglan ei minulle sovi, ja yksinkertaisimmista yksinkertaisimmat palmikonkierrotkin onnistuin näköjään kiertämään ihan värin. Tällä hetkellä odottaa purkua jossain nurkassa. Ja saa odottaakin jonkin aikaa.

Kevään kunniaksi voisi tumpata lapset autoon ja ajella kukkakauppaan ostelemaan vähän kukkasia , vaikkei niiden elämänlaatu tai -kesto minun hoivissani mitenkään parane kaupan oloista...Onneksi kukanraadot on helppo hävittää, kun niiden elinkaari on lopussa.

Heikot sortuu elon tiellä...

2007-03-05T09:16:00.000+02:00

Vaikka kuinka olisi luvannut itselleen olla ostamatta lankaa, niin mitäpä luulette, muistaako moista asiaa kun saa puhelun, joka alkaa sanoilla "olen parin minuutin päästä Pirtin kehräämöllä, tavitsetko jotain?" Kyllä, kyllä, tottakai muistaa, mutta aika tehokkaasti pikku piru olkapäällä hiljentää moisen omantunnon piipityksen. Että tuleepi sitten vähän lankaa, kunhan treffataan Neulovan Lehmän kanssa...

Se sama pikku piru sitten alkoi kuiskutella, että kun kerran jo sorruit, niin kai se menee toinenkin ostos samoilla tuskilla, ja eikun auto kohti kauppaa...

Omantunnon ääniä vaientaakseni viimeistelin pari isompaa työtä nurkista pois:

Tämä peitto on aloitettu jo varmaankin noin vuosi sitten, siitä oli tarkoitus tulla ihan minun kokoinen torkkupeitto, mutta nyt sitten iski laiskuus ja nuukuus -loppuosa olisi vienyt vielä varmaankin puolisen kiloa luonnonvalkeaa Samosta, ja siitä määrästähän saisi jotain muutakin tehtyä. Varsinkin kun tuo peitto ei noilta muilta väreiltään ole oikein minua. Ja kauhea hommakin siinä olisi vielä ollut.

Pistin sitten purkuun osan, että sain raidat täsmäämään, ja virkkasin reunuksen, ja kas, meillä on torkkupeitto kokoa leikki-ikäinen!

Tätä taas olen tikutellut jo joulukuun alusta lähtien, hihatkin tuli neulottua kahteen kertaan, kun ensimmäiset olivat "vähän" kireät...

Palmikkokuvio on jostakin vanhasta lehdestä joka ei nyt halua löytyä, muuten malli ihan omasta päästä. Simppeli paita, kavennuksia ja levennyksiä vyötärön seudulla, istutettu, ylipitkä ja alhaalta hieman leveähkö palmikoin koristeltu hiha.

Lanka on Tuulian ystävällisesti diilaamaa KnitPicksin "Wool of Andes", 100% villa ja sävy aika osuvasti "carrot".

Jämälankoja tuhotakseni olen tehtaillut kirjoneulelapasia kirjasta "Sata kansanomaista kuviokudinmallia" Kuva on kyllä vain yhdestä parista, valmistuneita on kyllä useampi pari. Ongelma on vain, että kun kohtuullisen kokoisesta jämälanka kerästä jää jäljelle pieni jämälankakerä, niin mihinkäs minä sen upotan?

Ja sieltä kaupasta ostetuista langoista on jo tuotos hyvällä alulla, tässä pieni vilautus

...enkä malta olla vilauttamatta näitäkin:

Kuopion Eurokankaan palalaatikon ympärillä kävi kuhina kun minä ja muutama tilkkuharrastaja pengoimme samaa lootaa. Karsintaa piti suoritta rankalla kädellä, kun ihan niitä kaikkia ihania kankaita ei voinut hankkia. Näistä on suunnitelmissa pikkuneidille kevät/kesä asuja, oikein söpösiä sellaisia.

Lapset kävivät hiihtolomalla mummolassa sairastamassa koko viikon, ja sama tahti näyttää jatkuvan kotonakin -isoin lähti kyllä jo kouluun, mutta eskarilainen ja pikkuneiti vetävät sikeitä edelleen, vaikka kello on jo kymmenen...Rauhallinen päivä siis tiedossa.

Huiveja ja hävyttömyyksiä

2007-02-15T16:34:00.000+02:00

Näköjään paras aika kirjoitella tänne on aina silloin, kun mies on työmatkalla -tällä kertaa niinkin eksoottisessa paikassa kuin Tampere...no, poissa mikä poissa, sama se Kiinassa vaiko jossain lähempänä, silti on minun vastuulla että talo pysyy lämpimänä ja lapset ojennuksessa. Ja pysyyhän ne.

Tässä kuva vielä siitä kolmannesta kelsitakista:

Sen lisäksi isompi tyttö halusi itselleen kaulaliinan. Hyvä maku, malliksi valitsi InterveaweKnitsin Holiday-numerostakin löytyvän LacyKerchiefin...ihan sitä ei tosin saanut, jaksoin lukea ohjetta ensimmäisiin lisäyksiin asti, sen jälkeen neuloin ihan oman mielen mukaan ja ohjeesen palasin siinä vaiheessa, kun loppupää häämötti. En tykkää niistä rei'istä huivissa, joten lisäilin välilangasta ja kaventelin ihan kaksiyhteen-systeemillä.

Lankana sama merino kun pienemmän tyttären baskerissa alemmassa postauksessa.

Huivi oli oikein sopivaa tv-neulontaa ja niinpä tein itselleni samanlaisen Vuorelman Ryijy-langasta (100% villaa). Huivista tuli aika pitkä, saa kieputella kunnolla kaulan ympärille. Lanka on aika karkeata, auttaisikohan huuhteluainekylpy?

Lankaa jäi huivista reilusti, joten tein seuraksi pannan, reunoissa LKS:n mallineuletta ja keskellä ainaoikeata.
Kiinnityksenä hävytön nappi, ostettu joskus nappikaupan lopettajaisista. Itse en ostaessani edes tajunnut moista, mutta pikkuveljen ensimmäinen kommentti noista napeista oli "kirkkovene"...sen jälkeen en ole vielä keksinyt, mihin nuo napit voisi laittaa. Pannassa se on sopivasti piilossa, ainakin omilta silmiltä ;)

Klikkaa kuva isommaksi, niin näet napin paremmin...

Ja lankaa on vieläkin. Lapaset kai sitten seuraavaksi...

2007-02-03T17:25:00.000+02:00

Minä en ole osallistunut SNY 2007 turneeseen. En myöskään liittynyt lankahamstereiden kilvoitteluun. Mieli kyllä teki, mutta osoitin suunnatonta itsehillintää ja olin ottamatta osaa.

Siis myöhästyin ilmoittautumisista.

Mutta ei se mitään, pidän sitten henkilökohtaista langanostamattomuuskilpailua, ja kun sorrun, olen jokatapauksessa voittaja, koska muita osallistujia ei ole...

Kenties voin sitten arpoa jotain kivaa itselleni omista lankalaatikoistani. (joita muuten pitäisi hankkia pari lisää...)

Uusi ompelukone on sitten sisäänajettu ja hyväksi havaittu. Kävi vain vähän ohrasesti, kun kipaisin liikkeestä hakemassa kaupantekijäisiksi luvattuja tilpehöörejä -tulin pois saumurin kanssa. Puolustukseksi -se on käytetty, ja oli halpa- mutta oikein hyvässä kunnossa ja sellainen työjuhta, että ompelee kankaan kuin kankaan.

Peruspaitaa ja housua on tullut ommeltua lapsille ja itselle, ne nyt ei varmaan ketään jaksa kiinnostaa, mutta näihin olen erityisen tyytyväinen:

Eurokankaassa oli jotain mallipakkoja kohtuuhintaista kelsiä, ja siitäpä sai kivoja takkeja lapsille.

Hihansuihin sai kasvunvaraa kätevästi, kun käänsi tuon karvapuolen esille, eikä muutama lisäsentti helmassakaan ketään häiritse, toivottavasti menee vielä ensitalvenakin. Naapurin poika tilasi itselleen samanlaisen, mutta valitettavasti kangas oli jo myyty loppuun. Jämäpaloista muotoutui lentäjänlakki tuolle tuulispäälle.

Ja takkiin sekä hattuun sitten matchmatch-lapaset. Myöhäisherännäisyyttä näissäkin, kaikki muuthan hoksasivat hoksasivat käyttää raitalankaa kirjoneuleessa jo viime talvena.

Tämä kelsi ei ollut kohtuuhintaista, mutta niin ihanaa, että sitä oli pakko saada hinnasta huolimatta. Ja koon puolesta tätäkin takkia käytetään vielä ainakin ensi talvena. Asusteiksi neuloin alpakasta lapaset (kuvaa ei saatavilla, koska toinen hukattu) ja baskerin merinovillasta (anteeksi kaikki Australian merinolampaat). Pikkupalmikkoraidat jatkuvat siis resorista päälaelle asti, ja tuohon ylös keskelle muodostui tuommoinen hauska kuvio.

Tänään kaupungilla tyttö sai kolme ihastunutta kommenttia takistaan, ja tykkää siitä kyllä itsekin. Takki valmistui sunnuntaina iltapäivällä ja neiti liihotteli loppuillan se päällä sisällä.

Takkeja on vielä yksi, isommalle tyttärelle vaaleasta kelsistä, mutta sillä neidillä on jo niin omat reissut, ettei ole paljon kotona näkynyt kuvauksen vertaa.

Kaavat takkeihin tarjosi Ottobre ja mallit neuleisiin oma pää.

Muussa elossa suuria ja pieniä iloja ovat tarjonneet pankki, joka ystävällisesti rahoitti uutta autoa hetkeksi ja tämä uusi läppäri, jos on niin leviä näyttö, että ihan joutuu päätä kääntelemään kuin tenniksen katsoja blogeja lukiessa. No, pysyypähän niskat vetreinä.

Jospa tuo lisääntyvä luonnonvalo toisi sitä kaivattua lisäaikaa vuorokauteen, ja tämäkin blogi päivittyisi hiukkasen useammin. Tai edes saisi aikaiseksi kommentoida muiden blogeissa...

...hus!

2007-01-26T09:48:00.000+02:00

Ei täällä mitään ole, eikä tule. Ainakaan tänään, eikä huomennakaan. Ehkä ensi viikolla. Palaa sitten asiaan...

Joulu tuli jo...

2006-12-22T11:48:00.000+02:00

...kuva puhukoon puolestaan.

Ai mikä jouluruoka? Tarviiko jouluna syödäkin? Eikö vois vaan ommella...

Hyvää ja lapsenmielistä joulua kaikille lukijoilleni!

Kun on alettu valittaa...

2006-12-08T22:32:00.000+02:00

...niin jatketaan sitten samalla linjalla. Puikot ovat edelleen teillä tietämättömillä, ja Pirkko, arvaa onko lapset nostettu seinälle vuoronperään kuulusteltavaksi? No, ei oikeasti ole, ne tietää kyllä, ettei "äitin juttuihin" saa koskea, ja muistavat kertoa sen yleensä kaikille muillekin.

Edes onneton hämäysyritys ei ole tuottanut toivottua tulosta; olen ollut pakotettu ostamaan kahdet uudet puikot, ja kun bambuisia tai addeja ei ollut saatavilla (tulee ensiviikolla-niinkuin myyjän mukaan kaikki muukin mitä minä haluaisin tuohon kauppaan, ja tuleeko? not), olen epätoivoissani ja laatikon löytymistä toivoen sortunut erinäisiin "laatumerkkeihin" kuten Novita ja Prym.

Noilla nihkiksillä hikipuikoilla tikuttelin nämä ihanuudet:

Rinsessa-kämmekkäistä tuli Rinsessa-lapaset, ja kuvassa siis myös mun uudet puikot aah ja ooh voi ihanaa. Ottaapi päähän, jos jollekin on jäänyt epäselväksi.

Mutta lapaset ovat kyllä oikein ihanat, lanka on pehmoista ja lämmintä, siinä on puolet villaa ja puolet koirankarvaa. Harmi, etteivät nämä jää omaan käyttöön, täytyy varmaan ostaa lisää tuota lankaa...tai keritä joku kylän koira ja mennä Pirkolle kehruuoppiin ;)

Ja sit yks toinen juttu: Aiemmin syksyllä lankoja myydessäni, sovin erään bloggaajan kanssa vaihdosta-minä lähetin hänelle lankaa, ja hänen piti lähettää minulle syksyn IK -kun siinä on se huivi- mutta voi herne ja keppi, tuota lehteä ei ole kuulunut. Ja ei vastaa sähköposti eikä blogikin on mennyt johonkin kätköön. Joten eipä neulota sitten pääskynpyrstöjä ei. Tähän kirosana.

Ja luntakin puuttuu. Paljon. Peiton alla voisin viettää vaikka koko päivän ja yön, kun ei päivä valakii, niin mitäs sitä suotta nousta tuota harmautta katselemaan. Naapurin Rouvan kanssa ajateltiin siirtää joulu aikaan, jolloin lumi on maassa.

Hirveää!!! Kauheaa!!! Kamalaa!!!

2006-12-05T15:56:00.000+02:00

Nyt on tapahtunut ihan kauheita: puikkolaatikkoni on kadonnut, hävinnyt, joutunut hukkaan, on siis tavoittamattomissa. Ja eihän siinä mitään, jos olisikin vain pelkkä laatikko,mutta kun sen sisällä on kaikki minun sukkapuikkoni sekä lyhyet pyöröni.

On ihan semmoinen olo, kuin olisi menettänyt jonkun aistin tai raajan tai jotain muuta elintärkeää. Tyhjyys kalvaa sisälläni. Itkettää.

Kiero mieleni on tosin kehittänyt jo erinäisiä salaliittoteorioita; talossa on huseerannut useampikin sukulainen viikonlopun aikana, enkä itse ole ollut valvomassa heidän touhujaan -löysin mm. leipiä lehtikorista...tai sitten insinööri arveli, jotta välillä pitäisi tehdä muutakin kuin neuloa???

Menen kääntämään tämän talon kolmannen kerran ylösalaisin.

SNY-paljastuksia

2006-12-01T07:41:00.000+02:00

Tiistaina oli laatikossa pullea kirjekuori, ja pitihän sen sisältö tutkia heti laatikolla, kun olin menossa naapuriin...laatikkoon piti sitten jättää odottelemaan nämä:

Lehteä en ole vielä uskaltanut avata kunnolla,ihan vain nopeasti plarasin, ensi viikolla sitten...ja tuo kirja...tykkään kovasti, ja on oikein ajankohtainen -oletkohan ajatustelukija?

Mukana oli myös kortti, jossa luulin olevan jo "paljastuksen"...mutta mitä vielä, siinä kerrottiin vain, että jännitys jatkuu...

Torstaina laatikko pullisteli vielä enemmän, ja minä kun olin odottanut että kenties kortti on enää tulossa, sen verran muhkeita ja kivoja paketteja olen syksyn mittaan saanut. No, olihan mukana korttikin, ja paljon paljon muuta:

Tuo joululehti oli hauska sattuma: minulla on sama lehti ILMAN ohjeita, ja sitä olen harmitellut...ei tarvitse enää, sillä tuossa versiossa on mukana ohjeet ja vielä suomeksi!

...neulahuovutuspaketti, sakset (aina hukassa), kisukännykkäkoru...ja huivi! Minulle! Ihanaa!

Ja suklaamarmeladeja, jotkja ihme kyllä ovat edelleen kaikki tallessa. Ei, syy ei ole se, etten noista tykkäisi, vaan se, etten ole kerennyt niitä avata ja syödä...taidan säästellä ne sunnuntai-iltaan, silloin olen ehkä suklaani ansainnut.

Kiitos Ria, kyllä olen ilahtunut muistamisistasi kovasti!

Ja minun salainen neuleystäväni oli Marjukka.

Pakettien keksiminen ja lähettely oli hauskaa, jos uusintakierrosta tulee, olen varmasti taas mukana!

Kuten jo jossain mainostettiin, olen lapasineni ja hattuineni ja kukkineni ja laukkuineni ja huiveineni koettamassa kauppiastaitojani Jyväskylän Joulumarkkinoilla Paviljongissa, C-hallissa, paikalla 240. Paikan kanssani jakaa Neulova Lehmä, ja markkinat 300 muuta näytteilleasettajaa, joten yksin ei tarvitse olla.

Tämän viikon olen laputtanut ja höyryttänyt ja nikkaroinut, vielä hinnoittelu olisi edessä.
Ja se taitaakin olla se hankalin asia tässä käsityöläisen elämässä...

Meillä, osa 2

2006-11-22T08:50:00.000+02:00

Mä mitään kuvia saanut viikonloppuna otettua, lauantai meni Naapurin Rouvan kanssa kauppojen etukäteiskierroksella (vain 3 kerää lankaa) ja sunnuntai sitten miehen kanssa ostoskierroksella. Lisäksi väännettiin "rakkaan" Ylioppilasserkun kanssa eräitäYlioppilaskutsuja eräitä Ylioppilasjuhlia varten, jotka pidetään täällä meillä...ja lapsetkin sairasteli, 2/3 poti kuumetta ja kurkkukipua ynnä muuta asiaan kuuluvaa oiretta...seliseli.

Mutta tällaista meillä on:

Katja halusi kurkata jääkaappiimme...

...nähdä kännykkäni näytön...

...ja näkymän suosikkineulomispaikastani,joka on joko tällainen tai...

tällainen.

Villapalloa kiinnosti käsilaukkuni sisältö...

...näkymä keittiön ikkunasta...

...ja kotini rakkain esine. Varmaankin ne on nämä sormukset, koska ilman niitä en kotoani poistu kuin vahingossa.

Sinikan mieltä vaivasi meidän eteinen...

...ja lankavarastoni.

Myös lempineuleeni hän haluaisi nähdä...pitoprosentein mitattuna se on varmaan edellenkin tämä, vaikka veteli viimeisiään jo vuosi sitten viimeksi meemeillessäni.

Camilla kirjasi toiveikseen keittiön esineen, jolla on suurin tunnearvo:

"MIU OMMAIN" -kerran kesällä Lappenrannasta miehen minulle ostama muki; pakkohan se oli saada kun kerrankin on omalla "nimellä". Mukiin liittyy mukavia muistoja reissustamme.

Lempitauluni, taiteilijoina 2 isointa muksua....

...ja olohuoneen matto löytyivät myös Camillan listalta.

Ja vielä LiisaP:lle meidän makkari, jota ei kyllä oikein huoneeksi voi kutsua; parisängyn lisäksi siellä on tilaa tasan tämän verran:

Paikka jossa neulon (ja bloggaan ja luen ja katson telkkua ja otan torkkuja...) on viimeaikoihin asti ollut tämä, eli sohvannurkka (jossa on kuulemma jo takamukseni muotoinen kuoppa)

...mutta nyt on sohvannurkan valta-asema uhattuna tämän toimesta.

Saa nähdä, kumpi voittaa, onko vanhassa vara parempi vai muotoilenko oman kuoppani seuraavaksi tuohon tuoliin.

...ja ei, nuo langat koreissa eivät kuulu lankavarastoon, vaan ovat osastoa "aktiiviset langat".

Meillä

2006-11-16T10:02:00.000+02:00

Tää on aika hauska, ja koska minusta on ihanaa tirkistellä toisten koteihin, on varmaan reilua päästää joku meillekin. Kuvat lupaan ottaa het kun kerkeen, viimeistään viikonloppuna. Ihan kaikkea en lupaa näyttää, mutta aina kannattaa yrittää!

Mieti 3 kuvaa jotka tahtoisit nähdä. Asioita kodissani tai mitä vain mistä pystyn ottamaan kuvan melko vaivatta. Ja kunhan olen katsonut kaikki ehdotukset, teen entryn johon laitan kaikki kuvat jotka onnistuin ottamaan.

...ja anteeksi eilinen haamuilu listalla, vaihdoin betaan, vaikkei tää tavisversiokaan minulle ole niin kauheasti ryppyillyt...

Vapaa-ajan(langan)ongelma

2006-11-06T16:24:00.000+02:00

Sitä on täälläkin. Ja sitä saa kivasti kotiin asti, huomaamattomasti pakattuna, nopeasti. Kauppa netissä on paha kauppa, sillä se on auki 24 h. Ja se on siis vienyt kaiken vapaa-aikani. Se "vapaa-ajanlanka", niin kuin sitä joku leikkimielisesti nimittää. Tässä on nyt kuitenkin leikki kaukana.

Siitä voi tehdä vaikka tällaisia Nalle-hattuja...

...tai hiirihattuja...

...pupuja...
...kettuja...
...sinikettuja...

...marsilaiskettuja...
Baskereita...

(tässä vaiheessa varsin tympääntyneen oloinen mallini otti uudet poponsa alleen ja meni katsomaan lastenohjelmia)

Joten baskereita lisää pinossa. Alin odottaa vielä pesukonekäsittelyä.

Ja niitä Kruunuhattuja.

Fritids-langan ohella varsin kelpokamaa näin pahimpaan tuskaan ovat myös PirtinKehräämön hahtuva- ja villalangat, sekä Tove. Kaikki nämä käyttäytyvät oikein nätisti pesukoneessa, osa tykkää 40 ja osa 60 pesusta.

Ja ei, en osallistunut langattomaan lokakuuhun. Pisteitäkin ropisi 41. Joten menen neulomaan.

Loistavia ajoituksia

2006-10-15T13:43:00.000+03:00

SNYni, luet ajatuksiani. Torstai-aamuna mietin jotta nyt kyllä tarvitsisin toiset 5 addin pyöröt. Mietin jo vaihtoehtoja: soitto miehelle, että kotiin puikkokaupan kautta (sisältää riskin: pyöröpuikot=pyöreät puikot), vai soitto että ajoissa kotiin ja itse puikkokauppaan...(ja 32km lenkki puikkojen vuoksi...), mutta reissu postilaatikolle (50m) ratkaisi ongelmani:

Ystäväiseni oli matkalla Ranskassa, ja muisti minua jo sieltä hauskalla lammaskortilla, jossa lupaili tuliaisia. Ja siinähän niitä on, ranskalainen neulelehti ja kaksi kerää phildarin mohairia, 5addit ja kaunis kortti. Kiitos!

Mutta joudunko nyt opettelemaan ranskankin samalla tuijotusmetodilla? Lehteä en ole vielä uskaltanut selata ajan kanssa, ihan pikkuisen vain kurkkasin sisälle toisella silmällä, ja kivalle näytti.

Aurinko ei taida enää tänä syksynä paistella täällä meillä, joten tässäpä ihan sisällä kuvattuna tämä paita, joka jätti aivan liikaa lankaa jälkeensä:

Malli on Modasta 4/06, lankana LettLopi ja sitä meni 450g. Ohje kumminkin käskee ostamaan 750g...jepjep.

Tykkään kovasti, ihana ulkoiluneule juuri näille keleille. Ja vaikka lanka on suht karkeaa, se ei kutita minun (teräs)nahkaani.

Alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että mies on jossain muualla kuin kotona. Tällä kertaa kohteena on Japani, tuo Noron luvattu maa. Myös muksut lähtivät reissuun mummolaan, joten perjantaina olin yksinäisen viikonlopun kynnyksellä.

Sainpa siinä sitten loistoidean, jotta nyt pitäisi päästä Helsinkiin. Soitto ystävälle, ja hän oli heti valmis matkaan. Täältä tehdään joka viikonloppu bussimatkoja Hesaan, mutta tokihan ne olivat jo perjantai-iltana täyteen buukattuja. Ystävällisesti minulle kuitenkin kerrottiin, että lähes aina joku peruu viimetipassa, tai jättää tulematta. Joten jos olisimme vaille 7 lauantai-aamuna tilausajolaiturilla odottamassa, voisimme hyvällä tuurilla päästä kyytiin. Ja mehän olimme.

Tietenkään juuri tänä lauantaina ei kukaan jättänyt matkaansa käyttämättä, ja bussit olivat täynnä...paitsi yksi messumatkalaisten bussi, jossa oli kaksi vapaata paikkaa. Ei kun kyytiin ja Helsinkiin. Matka oli...mielenkiintoinen, ufojuttuineen ja muine "hömpötyksineen", hauskaa porukkaa!

Hesassa kierreltiin monta ihanaa pikkuputiikkia, karsien kaikki "toi löytyy Jyväskylästäkin" kaupat. Juuri mitään konkreettista ei tarttunut mukaan, paitsi roppakaupalla ideoita ja oivalluksia. Ihanan aivoton shoppailupäivä, ja mikä parasta, extempore-lähtö onnistui! Lapsellina nuo tuommoiset ideat ovat usein aivan mahdottomia toteuttaa, vaan jokainen kaupunkireissukin vaatii kaikenlaista ylimääräistä säätämistä.

Tokihan myös Menita oli katsastettava, sinne taisin jättää eniten rahaa tällä reissulla. Tässä osa saaliista, ostin myös puikkoja ja itsekelautuvan mittanauhan...ja tietysti muistin myös omaa SNY:äni ;)

...ja nyt neulomaan, lapset lomailevat varmaan koko ensi viikon mummoloissa ja mieskin palaa vasta keskiviikko-torstai yönä. Toki "työlapset" saapuvat normaalisti taas huomisaamuna, mutta iltaisin minua ei kaipaa kukaan...hautaudun sohvannurkkaan ja heilutan puikkoja, kunnes nukkumatti saapuu!

Sadepäivän ratoksi

2006-10-05T16:05:00.000+03:00

Jos päivä olisi ollut aurinkoisempi, esittelisin tämän jämälankakuvan tilalla uuden ihanan syysvillapaitani. Ihan vaan pikkuisen harmittaa, kun noita lankoja jäi noin paljon yli, vaikka ihan ohjeen mukaan ostin. Osa on ihan täysiä, joistain joutui pätkän nappaamaan saadakseen paidan valmiiksi. Ei onneksi paljon harmita, onhan tuota lankaa tuolla laatikoissa(turhaan?) ostettuna muutama muukin keränen...ja saisihan näistä paitaan sopivia asusteita...

Olen aloittanut uuden harrastuksen, inteesiivi saksan opiskelukurssin. Koetan oppia kielen tuijottamalla lehteä, jonka eräs saksanvahvistus lähetti kiitoksena täydennettyäni hänen Novita-varastojaan. Ihan vaan jos sen keskeisen sanaston saisi haltuun, kuten silmukka ja kerros ja kavenna...

Osaan jo ennestään esitellä itseni, kysyä nimeä sekä tunnustaa rakkauteni, sekä luetella numerot kymmeneen saakka. Aika hyvä pohja, vai mitä. Mitäpä sitä muuta tarvitseekaan osata, loppujen lopuksi.

Tässäpä oppimateriaalia; Merinosilkkiä nelinkertaisena ja tuo Rebecca, sekä ohje, jonka avulla saksaa tankkaan. Jos hyvin käy, on mulla joskus päälläni tällainen:

Jos ei, on täällä kohta myynnissä kerran neulottua merinosilkkiä ja oikein kiva saksalainen neulelehti. Halvalla.

Tiesittekö muuten, että tuliaisiinkin voi tympääntyä. Jos niitä alkaa tulemaan kahden viikon välein, ja sen jälkimmäisen viikon olet yksinäsi sompaillut kolmen lapsen kanssa, ei siinä paljon kiinalainen suklaa lohduta.

No onneksi säästyin siltä: 1 reissulta punaviiniä (kiinalainen punaviini on samaa sarjaa suklaan kanssa, pullonloppu meni pikkukärpäsille), toiselta ihana käsilaukku ja kolmannelta sitten hajuvettä. Käsilaukun ohjeistin aika tarkkaan, ja hyvä tuli, hajuvesi olikin sitten jo ihan täsmätilaus. Eipähän tule pettymyksiä ;)

Paa-paa-palkkaa!

2006-09-16T15:22:00.000+03:00

Arvatkaas mitä. Mulla oli eilen PALKKAPÄIVÄ! Tätä ihmettä ei ole tapahtunut moneen aikaan, että tilille ropsahtaisi kerralla enemmän, kuin mitä nyt kotihoidontuki pienimmillään voi olla. Ai mikä kuntalisä, ei meidän kunnassa vaan semmoisia harrasteta.

Täällä paapotaan lukiolaisia: kolmelle lukion ekaluokkaiselle järjestetään opetus omassa lukiossa, ettei tarvitse matkustaa linja-autolla kirkonkylän lukioon. Samaan aikaan ekaluokkalaiset raatavat kuuden tunnin päiviä 25 oppilaan luokassa. Hohhoijaa, onneksi me olemme ajoittaneet lapset syntymään lapsirikkaina vuosina, jolloin on pakko jakaa muksut useammalle luokalle...

Niin, ja jos haluat, että minä ja moni muu samaa, arvokasta työtä tekevä saisi enemmän sitä palkkaa (langanostorahaa) niin käyppä lisäämässä nimesi tähän adressiin.

Palataksemme asiaan, siis tili tuli ja melkein menikin jo; pakkohan minunkin oli tilata kehuttua step-lankaa kehutusta Käsityökorista. Toimitus olikin extranopea, seuraavana päivänä sai paketin hakea postista. Samalla tilasin parit bambupuikot ja nyt mulla on tällainen mikado tuossa sohvan käsinojalla:

Vanha koira opettelee nipun uusia temppuja ja tekee kahta sukkaa yhtäaikaa kärjestä aloittaen ja jälkeenpäin tehtävällä kantapäällä. Ulla on ahkerassa luvussa täälläkin.

Tähän (näihin, niitä on jo kaksi) sukkaan jo testailin noita uusia kujeita. Paikallinen päättelykeiju oli vain vähän liian innokas saksien kanssa ja napsaisi osan sukkaakin rikki. Opetus: jos vaikka päätteletkin lankoja puolinukuksissa sohvan nurkassa, jätä saksihommat aamukahvin jälkeiseen elämään.

SNY muisti taas, sain kivan heijastimen. Kiitos, olen joskus tämmöistä itsekin katsellut, mutten ole raskinut ostaa.

...ja sitten vielä tietokilpailukysymys: mitä neuloja ostaa rautakaupasta? No tietysti rautalankaa. Ja oikein kaksi rullaa, kun kerta halvalla sai...

Ihana Maanantai!

2006-08-28T13:56:00.000+03:00

En oikein koskaan ole tullut toimeen maanantai-päivien kanssa, mutta tämä oli kyllä hyvä maanantai; postilaatikossa oli kivan oloinen, paksuhko kirjekuori. Minulle.

Hauskat koira-patalaput (tarpeeseen!), Belgialaista suklaata ja Heli Laaksosen runokortti.

Ja kahvinkeitin piippasi valmiin kahvin merkiksi, joten tää nauttii nyt tästä maanantaista, tuoreesta kahvista ja suklaasta. Saa olla kade ;)

EpäRogue

2006-08-27T21:04:00.000+03:00

Sen kerran kun minä mallitilkun teen, suoritan mittauksia ja saan jopa jotain neulottuakin, niin jokuhan siinä pieleen menee.

Rogue käväisi vetoketjua vaille valmiina, ja on nyt tässä:

Purkamisen tuskaa lisäsi vielä eskarilaisen kaikkitietävällä äänellä lausutut suolaukset tyyliin:

"eikö niin, että purkaminen on paljon nopeampaa kuin neulominen"

"kyllä sä tänään saat sen purettua loppuun"

"et kyllä ikinä sais yhtenä päivänä neulottua noin montaa kerää, mutta purkaminen onnistuu..."

Niinpä. Kiva kun kerroit.

Myydään!

2006-08-19T18:39:00.000+03:00

Nyt ei mahdu langat enää laatikoihin, joten osa on pistettävä kiertoon!

Kaupankäynnin pelisäännöt:

-nopeat syövät hitaat

-kaikki hinnat neuvoteltavissa, tarjoa rohkeasti; tarkoitus päästä eroon näistä langoista

-rahan lisäksi voit tarjota jotain muuta neulojaa kiinnostavaa tavaraa:lehtiä, kirjoja, lankaa, puikkoja...erityisesti uusin tai kesälline IK ovat vallan käypää valuuttaa

-mitä enemmän ostat, sen halvemmalla lähtee!

Viestit osoitteeseen miiambj ät hotmail piste com

Ainoa 1 kokonainen kerä ja 70g päälle, 3 e MYYTY!

Kirjava Huopanen 100g, 2,5 e MYYTY!

Fauna, 100% konepestävä villalanka, yhteensä 270g , 5e

Sisu Fantasy, 100g, 6 e MYYTY!

Vihreä Butterfly, 100 g MYYTY!

Beige Butterfly, 300g uutta ja vajaa 100g kerran neulottua

V.pun Tennessee, 70g uutta ja 150g kerran neulottua

Sinikirjava Tahiti 3 kerää+20g mytty

Vaalealila, kerran neulottu Tahiti yht. 250g

M&K:n Anemone Flash, 250g

Hinta painon mukaan, uudet 20e/kg ja kerran neulotut 15e/kg

Suuri Käsityö20v-juhlalanka,yht 400g, osa neulottu kerran, osa uutta, 5e

Rondon Naava-lanka, 100% villa, huopuu. Yht 300g, 7e MYYTY!

Bambinoa, yht.250g. Lanka on jostain muinaisuudesta,uskoakseni vielä merinovillaa? Yksi kerä saattaapi olla Woolia, mutta merinoa sekin. Koko satsi 5 e. MYYTY!

Pikkupikku määrä Brillaa, reilu 100g yhteensä, 1,5 e

Pitiköhän korkata...

2006-08-18T11:22:00.000+03:00

En mä tiedä kuinka tässä (taas) näin kävi.

Kaikki alkoi ihan viattomasti, päivä oli menny oikein hyvin, ilta tuntui ehkä hieman yksinäiselle, kun lapset nukahtivat ajoissa ja mieskin oli poissa. Tv:n tarjonta oli mitä oli, joten ajattelin viettää pienen hetken lankojeni seurassa, uskoin kyllä pystyväni torjumaan niiden tarjoamat houkutukset, olinhan juuri edellisenä iltana saanut aimo annoksen vertaistukea paikallisilta neulojilta.

Jotenkin sitten tämän vyyhdin kohdalla ratkesin. Ajattelin kokeilla, miltä se näyttäisi kerällä. Hyvältähän se näytti.

Seuraavaksi halusin kokeilla, miltä se näyttäisi sisältäpurkautuvanakeränä. Aina vaan paranee.

No kun kerta keräkin oli jo valmiina, ei kai pikkupikku mallitilkusta voi olla mitään haittaa.

Seuraava havainto on tämä:

...ups, lähti vähän käsistä...

2006-08-10T16:33:00.000+03:00

Kiitokset ihanista kommenteista. Pirkko, kyllä ihana on paljon ihanampi kuin se ihankiva.;)
Putkiskassien pinnasta lähikuvaa pyytäneille, olkaapa hyvät:

Edit: myös sanallinen ohje lisätty!

Mallivirkkaus: 1. krs: *1 ks,1 ks siten että pistät koukun kerrosta alempana olevaan silmukkaan*
2.krs: *1 ks siten että laita koukun koukun kerrosta alempana olevaan silmukkaan, 1ks*

Ohje pätee siis, kun pohjan jälkeen päästään virkkaamaan reunoja. Pohjaan voi ohjetta katsoa vaikka Ullan Esther-kassista. Omissa kasseissani virkkasin ensimmäisen kerroksen pohjan jälkeen kiinteitä silmukoita siten, että otin koukulle vain silmukan takareunan. Näin pohjan ja reunan väliin jää sievä reunus.

Lankaa, vai kudettakos tuo nyt sitten on, meni isoimpaan kassiin 450g, ruskeaan 360g ja siniseen 310g. Ohje omaspääs. Koukku oli kutonen, ihana hileAddi.

Cucumberkaupan lanka on hmmm...aika mielenkiintoista. Väri on ihana, tuntu tosi kiva, vähän turhan villaista vaan näille keleille. Ja dääm, nyt mulla on jo kahdet Rogue-langat jemmattuna. Enpäs muuten ole muistanut esitellä Tuulian ystävällisesti välittämiä Knitpicks-ihanuuksiakaan. No pidetään varastonväläytyspäivää joskus toiste...

Jos mun harrastusvälineet (langat) ei mahdu postilooraan, niin miehen vastaavat tuodaankin pihaan kuorma-autolla. Ensin se teki tän:

Ja sitten se uusi kuistin lattian:

Sitten se pyöri tuskaisena vähän aikaa, teki piirustuksia ja laskelmia, mittaili pihamaata katseellaan ja jaloillaan, ja tänään siis kuormurimies soitti ovikelloa, ja kysyi että "teillekö oli tilattu puukuorma".

Nopeeta toimintaa sieltäkin, eilen oli tilannut ja tänään toimittivat. Pitäisköhän minunkin siirtyä raksahommiin, ei tarviis odotella postilaatikolla...

Mulla on nyt pikku huiviongelma. Siitä lisää ensikerralla.

Onkos meillä treffit taas Elosella maanantaina puikkojen ja lankojen kera? Voisin yrittää saapua paikalle...

Loppukiri

2006-08-08T10:50:00.000+03:00

Kiitos opastuksesta, Kirsiär! Wetterhoffilta toimittiin tosiaan nopeasti, kun ilmaisin langanpuuteeni puhelimitse Hämeenlinnan suuntaan. Itse tilaustapahtumakin sujui ihan ongelmitta, kun pari päivää peilin edessä harjoittelin sanomaan "yksi vyyhti Sivillaa, yksi vyyhti Sivillaa..." Mietin jo ihan tosissani nauhoitettavani tilauksen etukäteen, mutta luotin lopulta itseeni ja hyvin onnistui. Tilaus perjantaina, lanka lootassa tiistaina, huivi valmis keskiviikkona:

Toijalan Putkiksiakin olen jo koukutellut, malli kaikissa sama, koko vain heittelee. Ensin havittelin noihin bambuisia sankoja,mutta sitten iski pihiys ja virkkailin sangatkin. Onnistui mielestäni ih...pois turha vaatimattomuus...oikein hyvin!

Onko muuten mitään niin tylsää kommenttia yhtäänmihinkään kuin "ihan kiva". Minä inhoan noita sanoja, silti niitä tulee joskus, valitettavasti, käytettyä. Tapa, josta pyrin aktiivisesti eroon.

Kassit saavat varmaan vielä vuorituksen, kunhan vain sopiva kangas löytyy. Kun saa päähänsä kuvan täydellisestä vuorikankaasta, on sellaisen löytäminen sitten aika hankalaa.

Samoin kun saa päähänsä mielikuvan täydellisestä neuleesta, on sen puikoille saattaminen ylivoimaista. Puolen hinnan silkkivillat ovat siihen oivalliset langat, vain malli siis uupuu.

Ja nyt pikku paljastus: mulla on ihana (ISO) pikkuveli, ja pikkuveljellä vielä ihanampi Visa. Laatikossa oli tänään lappu, jossa kerrottiin, että meille on isokokoinen kirje postissa odottamassa.

Hassua, että Cucumberpatch ja Wetterhoff ovat yhtä nopeita. Kurkkukamujen tilauksen tein perjantaina, ja paketti perillä tänään.

Soriii...

2006-08-01T15:28:00.000+03:00

Vain nappi lisätty, nyt minäkin olen jonkun salainen neuleystävä.

Jännää.

Salabloggausta

2006-07-22T18:26:00.000+03:00

Mies lomalla. Menossa työleiri. Nyt se hakkaa halkoja, älkää kertoko että mä bloggaan sillä aikaa. Oikeasti pitäisi varmaan hioa ikkunanpieliä maalauskuntoon.

Neulomaan ei ole pystynyt juurikaan, sen sijaan eteisen laipio, seinät ja portaikko ovat saaneet uutta maalia pintaansa. On se tainnut suunnitella jo ensikesänkin remontit...

Lankaostoksille sen sijaan löytyi rakonen, kun olimme öljymaalin katkua karussa Hämeenlinna-Tampere kiertueella; matkalle "sattui" myös Toijala ja Toika...

Wetterhoffilta ostin Sivillaa, ja jossain välissä tikuttelin siitä Kiriä. Loppukiri vain jäi spurttaamatta, kun LANKA_LOPPUI_KESKEN. Neljä kerrosta ennen maalia. Voi Dääm.

Joten vetoan siis teihin: jos jollakin olisi vaikka vyyhdinjämä (kokonainenkin käy) oranssia Sivillaa, värinro 901, voisin ostaa sen pois. Konkurssi saattaa uhata, jos joudun laittamaan tilauksen Wetterhoffille, ei kai sitä nyt yhtä vyyhtiä voi tilata...laitapa vaikka meiliä osoitteeseen miiambjäthotmailpistecom.

Ai niin, siellä oli muuten myynnissä löyhäkierteistä "Sofiaa" puoleenhintaan luonnonvalkoisena. Ai ostinko? Juu. Ja putkista. Ja tenceliä.

Nyt menen näyttelemään että teen muka jotain. Sillä on vielä viikko lomaa. HuhHuh. Se ei kyllä tiedä, mitä "LOMA" tarkoittaa.

VALMISTUU!

2006-06-29T11:50:00.000+03:00

Ja yrittäjyyden näyttö: HYVÄKSYTTY

Tänä iltana hakemaan todistusta ja syömään hyvin. Jaa-a, mitähän laittais päälle ;)

Valmistuu-ei valmistu

2006-06-26T20:51:00.000+03:00

Kaikki näytöt näytetty, ja kirjalliset työt palautettu. Varsinkin yrittäjyyden-näyttötehtävän kanssa sai painiskella tosissaan, sen verran kaukaa haettuja kysymyksiä olivat osanneet siihen laittaa. Jos ei ymmärrä,mitä kysytään,on siihen hieman hankala vastatakin. No mutta nyt vain jännätään, saanko todella torstaina käteeni paperin, joka todistaa minun olevan oikeasti PUKEUTUMISNEUVOJA. Eli onko näytöt menneet läpi, vai näytelläänkö myöhemmin lisää. Ei-kyllä-jaksais-enää, joten peukut pystyyn.

Ompelukonetta on taas laulatettu (edelleen sitä vanhaa), tässä tyttösten kesämekot:

Pienempi kommentoi, jotta "onpa paajo mekkoo", pituus siis nilkkaan asti. Kankaasta riitti vielä pienempään päähän huivi ja isommalle panta, yhtään ei jäänyt tähteeksi.

Edellisen postauksen, jos sitä enää kukaan muistaa, tekeleiden tila on tämä:
-Vihreä bolero valmis, aloitettu siis Modan 3/06 ohjeella, loppu sovellettuomasta päästä. Tein kokonaan virkaten, siinähän reunoihin ja hihansuihin oli neulottu resorit. Minen niistä oikein välittäny. Lanka M&K avanti Cotton, menekki 300g.

Tennessee-takista neuloin valmiiksi toista hihaa vaille koko työn, ja sitten pistin purkaamolle. Jospa siitä langasta tulisi jotain muuta joskus.

Ja oranssi toppi ei ole edennyt mihinkään.

Sen sijaan meilläkin pistäytyi Mr KoolAid:

Kaivelin laatikoista kaikki harmaat, ruskeat ja valkoiset jämäkerät ja uittelin niitä satunnaisissa mehuissa. Tuli aika kivoja, värit on oikeasti sellaisia kirkkaita. Lankoja oli noin pari kiloa, ja mehupusseja 25.

Mitäs luulette, millä neuloja viihdyttää itseään, kun lapset on mummolassa ja mies raveissa?
Merinosilkki-vyyhdin muuttaminen keriksi on kyllä hyvää ajankulua, ja parasta tehdä silloin, kun ylimääräiset häiriötekijät on minimoitu. Kuvaan halusivat myös pari omppuvihreää ToppMohair-kerää. Saalista Kuopion-kierrokselta ;).

Pakkohankintoja, vaateostoksilla on nyt keskitytty hautajaisvaatteisiin, joten väri-iloa edes langoista. Mummoni neuloo nyt sukkia pilven reunalla enkeleille. Ja minulla on ikävä.

Levotonta haahuilua

2006-05-20T21:09:00.000+03:00

Neulova Lehmä lähestyi oikein sähköpostitse, ja tiedusteli kuulumisia. Tunsin piston sydämessäni, ja niinpä sain vihdoin aikaiseksi päivittää tätä jo pahasti heitteille jäänyttä blogiraukkaa. Aika, tuo kummallinen asia, on viime aikoina viilettänyt aivan liian kovaa.

Bloggaustauon aikana on toki vietetty ikimuistoisiakin hetkiä; Ihana Loma Budapestissa, Hauska Wappu Ystävien seurassa, vanhentumispäivä perheen hemmoteltavana ja tietenkin Äitienpäivä sänkyaamupaloineen. Arki astuikin sitten kuvaan heti maanantaina, työmatkaleskiviikot alkoivat. JeeJee.

Opiskelun loppu häämöttää taas askeleen lähempänä, kaksi näyttöä annettu, 4 jäljellä. Niistä kaksi kirjallista tuotosta ja toiset kaksi ihan oikeata äksöniä. Seuraavaksi työn etsintään.

Pihalla on ollut ilo puuhastella, näköjään haravoinnistakin voi nauttia, kun kohteena on oma tontti. Innolla kuikin kukkapenkkejä, että mitä sieltä nousee, täysiä yllätyksiä kaikki tyynni. Tämä on siis ensimmäinen kevät tässä kodissa, ja pihassa, ja kukkapenkit edellisen emännän laittelemia. Minun rikkaruoho/tarkoituksellinen tupsu tietämyksellä olen antanut "kaikkien kukkien kukkia" (paitsi voikukan ja leskenlehden, ne minäkin tunnistan) ja nyhdän ne epäkelvot yksilöt sitten kesemmällä pois.

Kästyörintamalla on vähän levotonta. Hirmuisesti tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta jotenkin en sitten kumminkaan osaa päättää, että mitä se vaikka mitä on. Niinpä keskeneräisiä lankakasoja roikkuu nurkissa, tässä osa niistä:

Oranssi toppi Tennessee-langasta. Kauluksesta puuttu pari kerrosta ja toinen sivusauma ompelematta. Kuinka voin olla näin saamaton, tässä tilassa jo useamman viikon.

Bolero Modan mallia muunnellen. Lankana M&K:n AvantiCotton. Kesä on tulossa,koukku kaivettu esiin. Puuttuu muuten vain toinen hiha...hohhoijaa.

Tennessee-jakku. Kokoaikainen puran-enpura keskustelu itseni kanssa hidastaa valmistumista.

Siis suurin syy esitellä näitä keskosia on tuo minun uusi kaverini. On muuten oikea TosiYstävä, ei koskaan sano vastaan eikä edes ulahda, vaikka tökkään sitä nuppineulalla kylkeen. Toisen konkurssi on toisen onni. Hankittu siis erään vaatehu...liikkeen konkurssipoistomyynnistä, halvalla. Vähän likainen,mutta päällisen saa pesuun, tai sitten voisi tehdä kokonaan uuden, vaikka jostain kivasta kankaasta. Niin varmaan.

Se työmatkalainen muuten lupasi tehdä tuohon pihalle jonkinlaisen grillikatoksen. Minä sitten varovasti kysäisin, että olikohan suunnitelma kenties tälle vai ensi vai sitä seuraavalle kesälle. Ja olisikohan mahdollista katosta odotellessa hankkia se grilli vaikkasta tuohon kuistille...saahan sen sitten siirrettyä sinne katokseen, kun (JOS) se joskus valmistuu...ja tokihan grilli tarvitsee seurakseen pöydät ja tuolit. OK sanoi hän, ja minähän aloin heti sisustaa kuistia uuteen uskoon. Ei meillä vielä niitä tuoleja ole,mutta onpahan tuoleihin pehmusteet:)

Pinkan päällimäisenä on joko minun mekko tai tyttöjen mekot. Olisin halunnut kankaan vihreänä (ylläri), mutta kaupungin ketjukangaskauppa tarjosi vain ruskeata tai turkoosia. Kuosi on niin kiva, että ostin sitten turkoosia, ja laitoin agentin asialle Kuopion vastaavaan liikkeeseen, toivottavasti sieltä löytyy vihreä versio.

Yhtä pitkää taukoa ei ole ehkä nyt luvassa, jospa noista (tai muista) keskentekoisista joku ottaisi ja valmistuisi (edes minä).

Haaks roks hallelujaa laulaa Netta 2v. ja perään huuto jotta Looldi voittaa. AsenNetta!

Maaliskuu oli huivikuu

2006-03-31T16:03:00.000+03:00

Maaliskuussa keskityin näköjään laajentamaan huivirepertuaariani. Valmiiksi asti tuli 2 neulottua ja kaksi virkattua versiota:

Ziinan Kevät-huivi Wetterhoffin Sivillasta 100g,
FlowerBasketShawl Sivillasta 60g (Kiitos, Päivi!)

Huivi Salomonin solmuilla KittenMohairista 100g (Moda 4/05)
Huivi muuten vaan virkkaillen KittenMohairista 100g (Moda 5/05)

Yhteensä siis vaatimattomat 360g.
Mutta mikä itsekuri: ostettua lankaa, tattadaa, 0g!!! Jo toinen kuukausi peräkkäin nollalinjalla, mystillistä.

Tosin tilanne varmaan (toivottavasti) korjaantuu huomenna, kun lintsaan valokuvauskurssilta ja tutustun kaupungin käsityömessuihin.

Tai viimeistään viikon päästä, kun lähdemme IhanOikealleLomamatkalle Budapestiin neljäksi vuorokaudeksi, miehen kanssa kahdestaan. Siellä aiemmin käyneet, vinkkejä kivoista paikoista otetaan ilomielin vastaan!

Hyvää viikonloppua kaikille, ja muistakaahan aprillata lähimmäisiänne!

Kuvitusta

2006-03-24T08:28:00.000+02:00

Koska valmistuneiden töiden määrän per kuukausi on oltava vakio, täytyi tässä kuussa turvautua ompelukoneen apuun...No ei tod, ei minulla näistä käsitöistä ja niiden valmistumisesta mitään paineita ole, mutta onhan se ihan kiva saada aikaan jotain pysyvää ja näkyvää, kun tuo "päätyö", eli kotiäitiys on vähän sellaista työtä joka ei tekemällä etene vaan kiertää sitä tuttua rataansa päivästä toiseen. Ja kun ompeluinnostus nostaa päätään on se tietysti hyödynnettävä.

Viime keväänä metsästin kangaskaupoista ompunvihreätä samettia, ja nyt kun sitä oli saatavilla ei se enää napannutkaan. Kivaa vihreätä löytyi Eurokankaan palalaarista, joten otin sitten sitä. Kangas on aika hauskaa, vähän niinkuin froteeta, mutta ihanan pehmeää.

Takin kiinnityssysteemi on vielä vähän hakusessa, ajattelin käyttää painonappeja ja kehitellä niidenkin ympärille jotain kukkasysteemiä.

Takkiin sopivia housuja tein kolmet, kahdet samasta kankaastakuin takki ja yhdet vuorikankaana käyttämästäni puuvillakankaasta.

Arttu sai sammarit ja Veeralle on valmistumassa bleiseri-hameyhdistelmä jonka valmistuminen edellyttää vaaleanpunaisen vetoketjunhankintamatkaa kaupunkiin, harmi ;)

Puikko-koukku-osastolta on 100 gramman valmistunut huiveja:

Tiilenpunainen Kevät-huivi Wetterhoffin Sivillasta...

...ja (syksyn)vihreä huivi Kitten-mohairista. Ohje Modasta, oiskohan ollut 5/05?

Salomonin solmujen arvoitus ratkesi minullekin, yritin niitä joskus tuusata Modan huiviohjeella, mutta vasta Juulin linkkien avulla pääsin jäljille, ja nyt on yksi Kittenkerä jo solmuiltu huivin aluksi...

Ei ehkä sittenkään ollut fiksu ratkaisu aloittaa pukeutumisneuvojaopintoja. Menee tuo vaatteiden ja lankojen ostaminen vähän liian hankalaksi, kun miettii värejä ja malleja ja materiaaleja ja ja ja ja...tieto lisää tuskaa, todellakin.
Mutta kylläpä oli eilen ihanaa huomata, ettei se iltojen istuminen ole mennyt hukkaan; ihania, tyytyväisiä ihmisiä lähti meidän pisteestämme uusin opein ostoksille. Muotinäytöskin meni kuulemma oikein hyvin, itse en sitä nähnyt, kun olin pukijana. Vaikka meitä ja työskentelyämme tarkkaili koko ajan neljä tiukannäköistä tätiä arviointipapereineen, heidät unohti täysin ja pystyi hyvin keskittymään aina kulloiseenkin asiakkaaseen. Ryhmäkin toimi ryhmänä, toinen toistaan tukien. Koko tilaisuudesta jäi oikein hyvä fiilis, vaikkakin olo oli ihan puolikuollut, kun yhdeksältä lopetettiin.

Ja lopuksi vähän ihanaa turhuutta:

Saarenmaa-kaulakoru ja siihen sopivat korvakorut tilasin täältä. Olin jo pitkään katsellut näitä koruja tilausmielessä, ja kun näin tämän korun, tiesin heti, että siinä se on. Olen aivan ihastunut.
(...vaikka minun pitäisikin käyttää kulta- tai pronssikoruja...blaablaablaa...)

Kevät-asu

2006-03-21T13:59:00.000+02:00

Höh, blogger ei suostu lisäämään kuvia, ja kuvattomat postaukset on tylsiä. Ziinan Kevät-huivi ei ollut tylsä, vaan valmistui nopsaan. Suosittelen!

Opinnoissakin ollaan jo loppusuoralla, asiakaspalvelut alkoivat viikko sitten, ja ensimmäinen osuus näytöstä on tällä viikolla, Jyväskylän Sokoksen torstainen muotinäytös vartalo-ja värianalyyseineen on meidän järjestämä. Yhdessä valittiin vaatteet, asusteet ja musiikki, osa on malleina, toiset pukijoina. Muotinäytöksen jälkeen esitellään Vaatekaappi-idea (11 vaatetta, 40 asukokonaisuutta!) ja sen jälkeen meidän ryhmä tekee niitä analyysejä halukkaille. Saapa nähdä, mitä tuonne pään sisään on tarttunut koulussa vietettyjen keskiviikko-ja torstai-iltojen aikana, kun tietoja tarvitaan käytännössä. Hirvittää.

Kiva nähdä, pitkästä aikaa!

2006-03-10T16:34:00.000+02:00

Jokohan olisi taas aika palata normaaliin päiväjärjestykseen, kaivaa puikot päivänvaloon ja hätistellä koit pois lankojen kimpusta...nimittäin iso P alkaa olla finaalissa.

Metrin pino silputtuja lehtiä, kymmeniä hyväksyttyjä kuvia, satoja hylättyjä. Lukematon määrä viiltoja paperiveitsellä (ei ainuttakaan sormeen!), 3 rullaa kaksipuolista teippiä, pötkyllinen liimaa, paljon piirustuslehtiöitä, väripaperivihkosia, kartonkia. Tuskailua, hermoilua ja lauseita kuten "älä koske siihen", "anna se takaisin", "ei siihen saa piirtää", "ANNA NE SAKSET TÄNNE!!!" ...päivittäin ihan liian monta kertaa. Mutta nyt se on VALMIS! (No muutama kuva puuttuu...mutta ei mitään suurta...)

Ihan vain pikainen kierros sisältöön:

VARTALOTYYPIT:
Samanlaiset sivut kaikista SEITSEMÄSTÄ; Atleetti, Suora, Pehmeä suora, Tiimalasi, Kaareva päärynä, Kulmikas päärynä ja Pyöreä

Miehet lajiteltiinkin sitten vain NELJÄÄN: Atleetti, Suora, Päärynä ja Pyöreä

Kasvoja on kuudet: Sydän, Päärynä,Pyöreät, Pitkät, Ovaali ja Neliö-kasvot

Kollaasit ja värikartat kaikista väriperheistä: Kevät, Kesä, Syksy ja Talvi
(ja pöh, kuva ei suostu olemaan oikein päin,olkoon sitten noin)

Heikkona hetkenä oli ihan pakko "vähän vaan testata..." mutta mitään suurempaa en ottanut puikoille. Itsekuria siis näköjään tarpeen vaatiessa löytyy. Vain tämä valmistui helmikuun aikana, mutta siis ihan kuun alkupuolella jo, seli seli...

Artun paita, Moda 1/06. Lankana Samos ja puikot taisivat olla 4. Lankaa meni 320g. Mallia muutin niin, että jatkoin palmikkoa ylös asti, ja kaventelin kaulusta samalla, tuli istuvampi.

Jos ei helmikuun aikana tullut juuri neulottua, ei kyllä lankaakaan ole ostettu, että senkin puolesta olisin ihan hyvin voinut osallistua hamsterikuukauteen. Mutta ehkä ensi vuonna sitten.

Ja koska nyt on kevät, aloittelin Ziinan keväthuivia Wetterhoffin Sivillasta. Niin että yhdet puikot pääsivät jo pois pannasta. Koit eivät jääneet ilman ruokaa,koska lanka on koinsuojattua.

Piristävä pontso

2006-02-07T14:04:00.000+02:00

Linja-automatkaneuleeksi kehittelin tällaisen pikku pontson:

Jonkun kukkasen se vielä tulee saamaan koristeeksi, tässä asiassa taidan luottaa kaupan valmistuotteisiin, jos sieltä ei löydy sopivaa, niin otetaan sitten koukku kouraan ja virkataan.

Malli oma, idea täältä.
Lanka Marks&Kattens Avanti Cotton (heräteostos viime kesän Kuopion reissulta...)
menekki 150 g, ja puikkoina 3,5

Portfolion tekeminen on hieman hankalaa kolmen kuumeisen, mutta silti niin kadehdittavan energisen lapsen kanssa, joten se saa odottaa viikonloppu(j)a. Ja sitä paitsi, kyllähän aivot tekevät hommia, vaikka neuloisikin samalla kun ideoi...niin että Pirkko, ole huoletta, kyllä "isoP" on ajatuksissa...öin ja päivin!

Kuukausiraportti

2006-02-03T09:17:00.000+02:00

Viime vuoden neulesaldoa ynnäillessä tuli mieleen, että ehkä olisi fiksumpaa tehdä homma vaikkapa kuukausittain. Muutama muukin on vissiin hoksannut saman...tässäpä siis tilinpäätös TAMMIKUULTA 2006:

Miesten sukat siniraidasta
Naisten polvisukat neliraidasta
Pikkusukat punaraidasta
Polvisukat Mexicosta
Pusero Veeralle Samos-langasta
Rogue Nallesta

Neulottua lankaa 1,785 kg, ostettua lankaa 1,450 kg...

Nyt voi laittaa kuvan näistä hiihtosukista, kun ne on testattu ihan livehiihtotilanteessa.

Lankaa oli 3 kerää, kärjet jouduin tekemään pätki-neulo systeemillä, että sain samanlaiset. Yllättävän nopsasti nämä valmistuivat, vaikka käytössä oli 2,5 puikko ja lanka suhteellisen ohutta. Mutta on kyllä paljon kivemmat jalassa kenkäsukkina kuin Jukolan pojista tehdyt sukat.

Koulussa oli puhetta siitä, että miten asiakaspalvelu on kadonnut jonnekin. Esimerkkinä tietysti vaateliikkeet. Siinä sitten keskusteltiin, että kuinka myyjä voisi osoittaa jonkinlaista arvostusta asiakkaan tekemää ostosta, vaatetta, kohtaan. Tungetaanko se pussiin, vai viikataanko kauniisti, kuinka asiakasta puhutellaan, ja miten hänen rahojaan/korttejaan käsitellään jne...

Lauantaina sitten päätin laajentaa reviiriä ainaisesta Lindex-KappAhl kierroksista ja suunnata kaupungin "putiikkeihin". Eräässä sitten jopa päädyin ostokseen. Kassalla myyjä raapaisi tiskin alta ihan tavallisen, valkoisen, rullamuovikassin ja tunkaisi uuden neuleeni sinne...pieni juttu, mutta kyllä tuollaisesta merkkiliikkeestä odottaisi saavansa edes logollisen pussin, ettei tarvitsisi tuntea kulkevansa roskapussin kanssa pitkin kaupunkia...

Vapaavalintainen otsikko

2006-01-26T11:42:00.000+02:00

Pirkko yritti saada minut paljastamaan omia omituisuuksiani, mutta omituista kyllä, en pysty niitä erittelemään. Minä olen minä, ja jos tapani jostakusta ovat omituisia, on se hänen ongelmansa. Tiedustelin kyllä mieheltäni että onko minulla joitain omituisia tapoja, vastauksena oli vain ehkä paljonkin kertova "on". Omituisuuksista tavallisuuksiin, eli sukkiin. Se tapahtui taas, Siniset raitasukat ja Ruskaraitasukat tapasivat, tuloksena pikkuiset Punaraidat...

Niin jykevää on rakkaus...

Novitan odotus kävi hermoille, tässä Veeran paita, joka piti järjen päässä ja kädet puikoissa...ommeltavia saumoja tasan kaksi, toinen oikeassa ja toinen vasemmassa kainalossa...

Lankana Samos, puikkoina neloset, ohje Veeralta; tee sitten niin pitkä, että mahtuu ensi talvenakin, ja korkea kaulus pitää olla. Lankaa meni vajaa 400g. Toivottavasti on vielä siedettävässä kunnossa vuoden päästä...

Ja kun se Novita ei sitten ilmestynyt asettamaani takarajaan mennessä, ja Nalleen oli tullut aivan ihana vihreä, kaivoin vihdoin ja viimein Roguen ohjeen kaapista. Kiva ohje, kiva paita, seuraavan voisi tehdä jostain vähän toisentyyppisestä langasta. Kuvat ovat surkeat, toisessa näkyvät paremmin palmikot ja toisessa väri. Kuinkahan nämä oppisi saamaan yhteen ja samaan kuvaan. Digikuvauskurssille ilmoittauduin, jospa sieltä saisi vähän opastusta.

Lankana siis Novitan Nalle, kaksinkertaisena, paitsi käänteiden alavaroissa yksinkertaisena. Puikot 3,5 ja 5, lankaa meni 900g.

Lankahamsterikuukausi, samoin kuin neuleolympialaiset on kyllä armottomasti passattava minun osaltani, ja keskityttävä portfolion tekemiseen. Asiakaspalveluharjoittelu alkaa noin kuukauden päästä, ja siihen mennessä sen olisi oltava valmis, se on kuulemma pukeutumisneuvojan TÄRKEIN työväline. Koitan nyt siis suunnata kaiken tarmoni sen valmiiksi saattamiseen. Puikot olisi varmaan syytä haudata jonnekin, minne aurinko ei paista, mutta aina kai sitä jotain pientä joutaa tekemään...

Ainakin linja-automatka IsoonKaupunkiin vaatii ehdottomasti neuleen mukaan. Vai ottaisko sinne sittenkin vaikkapa solmion, että oppisi tekemään hienon...solmun. On se muuten NIIN väärin että sen kerran kun minä helsinkilöin, se tapahtuu sunnuntaina. Ei lankakauppoja, ei vaatekauppoja. Ei mitään kauppoja, vain messuilua. Ja sielläkin vähittäismyynti kielletty. Kyllä taas sorretaan.

Multibloidu, muutu moneksi...

2006-01-12T08:23:00.000+02:00

Tarvitsisin lisää minuja.

Yksi voisi olla sellainen, joka hoitaisi kaikki kotityöt.
Yksi leikkisi lasten kanssa, kuuntelisi kaikki ne kymmenet lauseet, jotka alkavat "Äitii..." ja osaisi vastata joka kysymykseen tyydyttävästi.
Yksi voisi kuntoilla ja pitää muutenkin huolta ulkoisesta olemuksesta.
Yksi voisi hoitaa opiskelut silloin, kun en itse pääse paikalle, kuten nyt. Niin ja silloin kun minä pääsen tunneille, voisi tämä sama tyyppi hoidella alta pois kaikki esitelmät, tentit ja tehtävät. Niin ja sen NÄYTÖN sitten kesällä.

Ai mitäs minä sitten tekisin? No neuloisin tietysti. Ja ostaisin lankaa. Ai juu, yksi voisi olla sellainen että sillä olisi hyvin palkattu työ. Sehän voisi olla siellä töissään vaikka 24/7.

Tai ehkä mulla sittenkin on vaan liikaa aikaa, vai mitä olette mieltä tästä päätäni vaivanneesta pohdinnasta:

Tilanne: torstai, 5.1, ei yhtään työtä kesken, ankaraa pohdintaa tulevaisuudesta

Ääni pääni sisällä: Tuleekohan se uusi Novita huomenna. Voi hitsi jos mä nyt aloitan jotain, ja siinä onkin sitten joku kivempi juttu...apua...

Lankalaatikoiden pengontaa, lehtien selailua, tarvekartoitusta.Tytär esittää toiveen puserosta. Just. Jos sille alkaa tekemään jotain, ei voi aloittaa samalla muuta, sen verran ankaraa on hiillostus. Mietitään...

Perjantai. Ei Novitaa. Aloitetaan tyttärelle pusero, Samoksesta ja pyöröneuleena, nopeuttaa valmistumista

Lauantai. Neuloja saa sukset. Hui, ei ole hiihtänyt kymmeneen vuoteen. Samalla reissulla tarkistaa sekä Euromarketin että Prisman lankahyllyt. Ei uusia lankoja. pah. Neulontaa.

Sunnuntai. Neuloja käy uimassa ja syömässä. Uinti kivaa, ruoka hyvää. Neulontaa.

Maanantai. Helpotuksen ja pettymyksen tunteita postilaatikolla. Päivä lisää seesteistä neulomisaikaa puserolle. Päätän tehdä hihatkin pyörönä, ja yläosan raglankavennuksilla. Annetaan Novitalle takaraja, jos se ei huomenna tule, aloitan kyllä jotain oikein isotöistä itselleni, enkä varmasti Novitan lehdestä! Kostoni on hirmuinen, paistattelen tyytyväisyydessä koko illan ja väkerrän yläosan kavennusten kimpussa. MuTu pohjalla, ei ohjetta, vain karkea arvio, että kai ne jotenkin näin tulee...

Tiistai. Ei edelleenkään Novitaa. No niin, kosto täytäntöön! Saatan tyttären puseron pitokuntoon. Kommentti pitäjältä: Onhan tää ihan kiva, mutta eikö niin että tässä meni kyllä aika kauan...Nää jutut tässä on ihanat (palmikot kavennusten välissä)

Keskiviikko: Nyt ratkeaa. Ennen postin tuloa pakkaan pienemmät muksut autoon ja päristän kirkolle. HipHei, uutuuslankoja Alemakasiinissa. Raitalangat 5.20 kerä, niitä mukaan. Valitaan pojan kanssa värejä, se suunnittelee, että tästä tulis ihana pipo ja tästä kivat lapaset...hyvin on oppi menny perille, kun näkee lankakerät neuleina. Itse arvon 7v:n ja Nallen ihanien vihreiden välillä, päädyn Nalleen ja nappaan niitä kärriin. Halvennuksesta vielä untuvatakki mukaan, juuri sellainen kuin olen etsinyt, ja sitten kotiin...ei kun sittenkin naapuriin, Neulovan Naapurinrouvan luo kaffeelle. Ja mitäs siellä onkaan, Wetterhoffin värikarttoja. Tilaa itselleen Sofiaa 600g, minä ihan vain pikkuisen Sivillaa...Sitten kotiin, Roguen ohje (viimeinkin) esille ja neulomaan! Sori vaan Novita, minulla on jo tekemistä...

Kaikkea sitä joutaakin miettimään.

Valmiina on Hiihtosukat(!), polvisukat, miesten sukat, pikkuneidin sukat ja se tyttären paita, mutta kuvia ei tule. Mies nappasi kameran toiseen taskuun ja Tamiflut toiseen ja lensi Japaniin.

Anteeksi, haamuja täälläkin...

2006-01-09T11:57:00.000+02:00

Haa, katsokaas, jopa minä osasin lisätä pari nappia tänne! Lisää tulossa, ja kenties jotain muutakin uudistusta, jos vain aika ja äly antavat myöten. Haamuja siis luvassa lisää, mutta ehkä jopa jotain neuleasiaakin jossain välissä...

Koulutöitä vältellessä...

2006-01-03T11:36:00.000+02:00

NÄIN TEET LAPSESTASI (tai itsestäsi) KUNINKAALLISEN, eli ohje KRUUNUHATTUUN:

Tarvitset pyöröpuikot, kokoa 5, pituutta 40 tai 60 cm, päälaella samankokoiset sukkapuikot tai sitten voit kikkailla yhden tai kahden pyörön tekniikalla...
Fritidslankaa, melkoisen tarkalleen 100g keskikokoiseen (4-6 v. ) hattuun

Aloitetaan:
Luo 3 silmukkaa.
1krs: Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo 2 n
2krs: Nosta ensimmäinen s oikein, lisää 1s neulomalla silmukoiden välinen lanka kiertäen oikein, neulo 1 o, lisäys, ja viimeinen s oikein
3krs: Nosta ensimmäinen nurin neulomatta, 4 nurin
Jatka näin lisäten aina oikealla krslla 1 s molemmissa reunoissa 1 silmukan sisäpuolella, kunnes puikolla on 15 s ja olet viimeksi neulonut nurjan kerroksen.Katkaise lanka.
Jätä ensimmäinen sakara puikolle odottamaan ja tee sen kaveriksi vielä 5 samanlaista. Viimeisen jälkeen älä katkaise lankaa, vaan yhdistele sakarat neuloen renkaaksi ja jatka pyöröneuleena sileää neuletta 9 kerrosta. Silmukoita on 90. Sen jälkeen neulo 2 kerrosta nurjaa.

Jos haluat kruunuosasta ja päälaesta eriväriset, vaihda lanka nyt, tai jatka samalla värillä. Jokatapauksessa, vaihda neulomissuunta niin että alatkin neuloa "takaisinpäin" oikeaa suljettuna neuleena.

Neulo sileää osuutta 18cm, aloita sitten kavennukset:
Neulo *8 o, 2 o yhteen*, toista koko kerros
Neulo välikrs
Neulo *7 o, 2 o yhteen* koko kerros...
Neulo välikerros
Jatka kavennuksia samaan malliin, kunnes ennen kavennuksi neulotaan 4 o,tästä eteenpäin tee kavennukset joka kerroksella.Kun puikoilla on 8 silmukkaa, Vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele hyvin. Päättele myös värinvaihtokohdan langanpäät.

Sakaroiden yläreunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita,tämän voi tehdä vaikkapa sakaroiden tai päälaen värisellä langalla. Samalla saat pääteltyä sakaroiden kaikki 11 ikävää langanpäätä jättämällä ne virkkauksen "sisälle". Myös Kruunuosan alareunan huolittelin virkkaamalla siihen pari kerrosta kiinteitä silmukoita siten, että ensimmäisellä kierroksella virkkasin nurjien kerrosten kaksi päällekkäistä silmukkaa yhteen ja seuraavan kerroksen jättämällä joka kolmannen tai neljännen silmukan välistä. Näin reuna hieman kiristää, eikä jää lörpälleen. Virkkaamalla tai kirjomalla voit koristella hattua tässä vaiheessa miten haluat. Kun olet tyytyväinen, laita hattu pesukoneeseen pyörimään 40 asteen kirjopesuohjelmaan esim.farkkujen tai pyyhkeiden kanssa ja ala jännittää...

Pienemmän hatun saat, kun neulot sakaroihin vain 13s per sakara. Yhdistämiskerroksella lisää jokaiseen sakaroiden väliin 1 s, yhteensä 84s. Kruunuosan korkeudeksi voit tehdä 7 kerrosta, ja hattuosan korkeudeksi riittää 15-16 cm. Hattuosan korkeuden ollessa n. 12 cm kavenna työstä pois 3 silmukkaa tasavälein. Päälakikavennukset alkavat kohdasta "Neulo 7 o, 2 o yhteen" ja jatkuvat ohjeen mukaan loppuun asti. Tämä on n. 1-2vuotiaalle.

Suuremman hatun saat, kun neulot sakarat ohjeen mukaan , ja yhdistämiskerroksella lisäät jokaiseen väliin yhden silmukan, silmukoita yhteensä 96. Kruunuosan korkeudeksi 12krs, ja hattuosaan senttejä 20-21. Kavennukset siten, että ensimmäisellä kerroksella neulo *14 o, 2 o yhteen* koko kerros. Neulo 2 välikerrosta ja tee päälakikavennukset samalla tavalla kuin keskikokoisessa hatussa. Ja tämä menee sitten jopa kymmenvuotiaalle.

Hatun kokoa saa venyteltyä märkänä kohtuullisen paljon, kaikista parhaiten sopivan saa, jos käyttäjäpää sattuu olemaan saatavilla koneesta otto hetkellä. Ruttaa hatun sisälle esim.sanomalehteä, ja jätä kuivumaan. Kuivunutta hattua voit sitten koristella lisää vaikkapa neulahuovuttamalla, kirjailemalla tai virkkaamalla mielesi mukaan.

Jos joku tällä ohjeella hatun tekee, olisi kiva nähdä kuvia! Ja jos on jotain kysyttävää/korjattavaa, niin parannellaan ohjetta...

Hyvää tätä vuotta!

2006-01-02T14:08:00.000+02:00

Paluu arkeen; esikoinen kouluun ja mies töihin, pienemmät päiväunille ja äiti koneen kimppuun. Vuoden vaihtumisen kunniaksi on monessa blogissa tehty tilinpäätöstä menneen neulevuoden tuotoksista, listasinpa siis minäkin hiukan omiani...

Nämä tein itselleni:
Saalikauluspaita, Wool
Virkattu pikkupusero, Erica, anoppi vei
Virkattu poncho, Fiesta
Kietaisupusero, Tennessee
Villatakki,Isoveli
Shimmer, Tennessee
Toppi, Tennessee
Clapotis, Nalle
2xLapaset, Tove
Räpsikkäät, Regia
Veeralle :
Lapaset, 7v Raita
Takki, Tahiti
Kietaisutakki, Merino
BiBo, Samos
Artulle:
Helikopteripaita, Wool
Liskoliivi, 7v
Pipo, Samos
Lapaset ja sukat, 7v Raita
Netalle:
Kesäpipo,Kotiväki
Kukkakassi, Samos
Pikkulaukku, Samos
Hupputakki, Merino
Takki, Samos
Miekkoselle:
Pipo, Alpakka
Lapaset, Fritids
Muuta tehtyä: Liina, Huopanen
3x Räpsikkäät; Regiasta, Woolista ja Nallesta
Polvisukat, 7v Raita
Pitsisukat, 7v
Takki ja pipo vauvalle, Samos
Pitsihuivi, Ohut Pirkka
Branching Out, Kitten Mohair
2 Fifiä, Butterfly
1 Fifi Tahitista
4 Biboa, 1 Alfasta ja 3 Ainosta
Villapaita Ainosta
9 Kruunuhattua, 1 Pirtin villalangasta, 8 Fritidsistä
8 Sohvia, Pirtin hahtuva
2 pikkulaukkua, Pirtin hahtuva
8 vanutetut lapaset, 1 Alfasta, loput Fritidsistä
6 sukat, 7v

Alkuvuoden tekosia ei ole tullut merkattua ylös,mutta nämä siis valmistuneet välillä toukokuu-joulukuu. Kaapissa ja laatikoissa on vielä lankaa, joten ehkäpä tänäkin vuonna saa jotain aikaiseksi, tällä hetkellä saldona kahdet polvisukat...Japanin tuliaiset on vielä korkkaamatta, joten kun viikon päästä mies taas sinne suunnistaa, en taida iletä pyytää lankatuliaisia...täytyy keksiä jotain muuta,vaikka kukkia...

...tai taidetta...

...No jospa kumminkin pysyisi asiassa ja tilaisi vaikkapa puikkoja.Neule, ei syömä.

Jokohan helpottaa...

2005-12-16T10:21:00.000+02:00

Joulubulevardi oli tiistaina. Aamupäivä meni viimeisiä huovutuksia kuivatellessa, ja tuotteita hinnoitellessa. Iltapäivän ja illan seisoin pakkasessa, kahden "perinnekäsityöneulojan" keskellä, kuunnellen kuinka "tuo on sitä uutta tyyliä" ja "kyllä näitä vanhoja taitoja pitäisi pitää yllä". Heillä oli myynnissä harmaita, perinteisen mallisia villasukkia, neulakintaita ja virkattuja kintaita sekä virkattuja sukkia. Hienoja olivat, en sitä missään vaiheessa kieltänyt, mutta minä sain kyllä hieman arvostelevia katseita omille töilleni. Näitä siis siellä kauppasin:

Kuvasta puuttuu kolmet lapaset, parit sukat ja 4 Sohvi-versiota (1 sininen, 1 oranssiruskea, 1 ruskea ja 1 violettioranssi...), nämä myyty tai annettu eteenpäin ennen kuvan ottamista. Voi mikä lahopää. Kuva puuttuu myös niistä kuudesta kruunuhatusta, jotka ilmiselvästi välttelevät kameraa. Ehkä jo ensi viikolla saan ne kuviin...siis ehkä...ja ohjekin on edelleen vain päässä, anteeksi.

Eilen kiusasin ompelukonetta pitkästä aikaa sen erran että ruokailuhuoneen penkki (siis tuo kuvausalustana oleva) sai patjat ja päälliset. Eihän nuo ole vasta kuin kesästä asti olleet suunnitteilla. Aika ripeetä, nyt jo paikoillaan.

Koulun kontaktituntien puolesta joululoma alkoi eilen, mutta kotitehtäviä tulikin sitten vino pino, kiva kiva.

Onneksi jouluun ei ole enää kuin 8 yötä, ihanaa.

Lyhyesti virsi kaunis, eli ihanaa talvipäivää kaikille!

Laiska päivittäjä, ahkera neuloja

2005-12-01T14:00:00.000+02:00

Eipä ole viimeaikoina kerennyt liiemmälti koneen ääressä istuskelemaan, sen sijaan puikkoja on tullut heilutettua sitäkin enemmän. Joudun nyt, ainakin toistaiseksi, tuottamaan pettymyksen kaikille Kruunuhatun ohjetta pyytäneille, olen nimittäin tehtaillut hattuja ihan myytäväksi asti. Ja kun suurin osa teistä on kumminkin vallan taitavia neulojia, niin tuollainen onnistuu varmasti ilman ohjettakin ;).
Tässä taas yksi onnellinen kruunupää lisää. Tässä mallissa extrana nauhat, on sen verran vauhdikas kaveri, ettei pipokaan välttämättä aina pysy päässä...

Hyvää Joulukuuta kaikille, tää menis nyt (TAAS) neulomaan että pääsee Joulubulevardille täydellä pöydällä.

Valtakunnassa kaikki hyvin...

2005-11-17T12:39:00.000+02:00

...kun prinssi ja prinsessa saivat uudet talvikruunut!

Lankoina Fritids, Tove, Pirtin Kehräämön villalanka ja hahtuvalanka, ohje tällä kertaa ihan oma. Sisälsi neulomista, pesukonevanutusta , ketjukirjontaa ja neulahuovutusta.

...ja sitä "Ihanaa iltaaaaaa" pääsin viettämään vasta tiistaina, kun nämä viimein löysivät tiensä kotiin. Näistä täytyykin ottaa kaikki ilo irti: ensin odotetaan, sitten katsellaan, kohta jo hiplataan, etsitään puikot, ja neulotaan. Lopuksi vielä lisätään jännitystä ja heitetään tekeleet pesukoneeseen. Hui, ja kaikki tämä on vielä edessäpäin!

MEEMItetty

2005-11-13T16:42:00.000+02:00

Mieluisin lanka, millä olet neulonut: Jaa-a, eipä taida olla varsinaista suosikkia, tykkään tehdä monentyyppisiä neulomuksia, ja lankahan on sitten valittava työn mukaan. Tovea on tullut hamstrattua viimeaikoina yllin kyllin, kun tykästyin niin kovasti sen huopumistulokseen.

Suosikkipuikkosi: Koolla ei varsinaisesti väliä, mutta ehdottomasti mallia pyörö tai sukka. Sukkapuikot bambuina, pyöröt Addeina, kiitos.

Hirveintä, mitä olet neulonut: Ai lopputulos vai tekeminen? Kamalinta oli tehdä ISO Fifi Tahitista kasin pitkillä puikoilla, kännyt oli kipeänä 2 viikkoa kahden illan neulomisesta. Muita horror-keissejä ei nyt tule mieleen, vaikka varmasti niitä jostain hyllyjen kätköistä voisi esille putkahtaa. Olen vain aktiivisesti koittanut unohtaa...

Paras ohje, millä olet neulonut: Odottaa vielä hyllyssä. Nautiskelen Roguen ohjeesta silloin tällöin, ihan lukemalla. Aloitettua en ole vielä saanut, kun lankavalinta on ongelma, mutta on varmasti mielenkiintoinen neuloa

Tärkein neulontatekniikka: Aina, kaikkialla ja koko ajan.

Paras neulekirja tai -lehti: Sirkka-Liisa Riuska: Neulomisen perustiedot.

Paras knit-a-long, mihin olet osallistunut: Osallistuin sukkavaihtoon, jos se lasketaan. Harkitsen lapas- ja pipovaihtoa.

Suosikkineuleblogisi: Luen kyllä aikasta montaa blogia, hankala nimetä suosikkia tässäkään kategoriassa, mutta ilahdun mm. Lauran päivityksistä, koska tulen hyvälle mielelle, kun näen hänen hymyilevät kasvonsa. Susannalla on usein jotain hauskaa kerrottavaa ja Kristiina sanailee mukavasti elämästään. Nämä tulivat nyt ensimmäisinä mieleen, mutta kuten sanottua, olen varmasti viettänyt (laatu)aikaa monessa muussakin blogissa.

Suosikkineulesuunnittelijasi: En osaa sanoa.

Neule, jota käytät eniten: Viime talvena tummanharmaasta seiskaveikasta neulottu takki, joka on kiva vetää niskaan aamuisin, päivisin ja iltaisin, aina kun viluttaa. Ei käytetä ulkona kuin korkeintaan postin haussa, on jo sen verran nyppänen, vaikka muuten onkin oikein kivan mallinen.

Että näin. Jos tämä meemi ei ole vielä Sinua tavoittanut, niin oleppa hyvä, nyt se kopsahti kohdallesi!

...ja sitten asiaan:

Hihatehdas oli tuotteliaana, tai ainakin osittain. Tähän hihat valmistuivat...

Paita on mallia PERUS, kokoa REILU. Neulottu suorana pyöröna kainaloihin saakka, hihat myös pyöröna. Lankana Aino, kulukki 900g. Matkusti jo eteenpäin, toivottavasti pääsee perille ja pitoon. Ja TAAS yksi kipale Lauran BiBoja. Ihme pipamalli kun käy päähän kuin päähän...

...ja tämä päätti olla hihaton. Mikäs siinä, voipi olla oikein hyvä ratkaisu meidän kuumakallelle. Ohje oli uusimmassa Novitassa, lankan 7veljestä ja meni sen minkä meni (vaaka alakerrassa).

Ja vielä nämä. Päätyvät pukinkonttiin sen aiemmin esitellyn pipon kaveriksi. Lankana Alfa ja käväisivät kahdesti neljänkympin pesussa.

Nyt jään odottelemaan kuriirin tuomisia, tulossa Pirtin hahtuvalankaa ja Sukkasillaan kirja...tähänhän voisi poikkeuksellisesti vetäistä loppulaulun: "Oi, mikä ihana iltaaaaaa..."
...ja hei, sinä kymmenestuhannes visiteeraaja, jätä kommentti...

Kehityskeskustelun paikka

2005-11-03T09:32:00.000+02:00

Hätyytin taas miekkosta tässä eräänä päivänä puikko-ostoksille. Tilauksessa kerroin, että tarvitsen 40 senttiset 5,5 pyöröpuikot. Kassista löytyivät nämä:

Ovat kuulemma 40 senttiä pitkät (35 cm, kertoo pakkaus) ja pyöreät. Just joo. No annetaan anteeksi, samassa tilauksessa ollut uusi MODA oli sitten ihan oikeaa mallia. Sisältö tosin oli vähän pettymys, mutta se ei kai ole Miehen syy? Ja sitä paitsi, kun vähän kaivelin varastoja niin arvatkaas mitä sieltä löytyi. JOO-O, 40 senttiset 5,5 pyöröt...

Neulomuksista (melkein) valmiina on ensimmäinen joululahja, jonka hellään huomaan olen uskonut huomisillan menovinkin. Hihatehdas pitäisi laittaa pyörimään, niin saisi valmistuneisiin lisätä kaksi villapaitaa.

Tuonne siis suuntaamme huomisiltan Naapurin Rouvan kanssa. Hänestä on muuten kehittymässä oikein oiva neuloja ja lankahamsteri. Kävi ostamassa kaulaliinaan lankaa, tarve oli kahdelle kerälle, mutta osti samantien neljä, kun "voihan niitä johonkin vaikka tarvita". Kuulostaa niin tutulle.

Savonturneella ollessamme (Moi Äiti!), käytiin hauskassa kaupassa. Mieskin viihtyi, kun sai katsella moottorisahoja ja muita pöriseviä koneita. Sieltä mukaan hyppäsi tuo BiBo-lanka, Alfa, muutama kerä turkoosia Cortinaa ja Socka Coloria.

...kyllä meillä muutkin tykkää langoista...

Hei, se neuloi oikean vaatteen!

2005-10-19T13:05:00.000+03:00

Tämmöinen valmistui, ja katkaisi jo sen loppumattomalta näyttäneen pikkusäläputken. Katko jatkuu, koska tasapuolisuuden nimissä Arttukin haluaa uuden villapaidan...onneksi tuo pienin ei vielä osaa tehdä pitkän tähtäimen vaatimuksia, vaan hänen toiveensa ovat lähinnä asteella "vettä", "ruokaa", "karkkia".

Ohje oli siis uudessa ristiriitaisia tunteita herättäneessä Novitassa (48), lankana minulla Schachenmayr Merino, jota meni 250g. Sen verran piti päästä säätämään, että tätä "takkia" ei saa auki, jätin napinlävet pois ja ompelin napit ala- ja päällikappaleen läpi. Samoin ompelin sen toisen liehukereunan resorin matkalta kiinni päällikappaleen resoriin. Ja hihan pyöriöstä tuli ohjeen mukaan aivan liian matala, siinä oli kavennukset joka 2 krs, minä tein joka 4 krs, ja tuli ihan passeli. Kukkien määrästä ei vielä olla päästy yksimielisyyteen, ohjeessa niitä on minun mielestä liian runsaasti, mutta katsotaan nyt, mihin päädytään.

Susannan lapset olivat yrittäneet muuntautua smurffeiksi. Jos se nauratti, naurattaa ehkä tämäkin:

Meillä oli naapurin Rouva 2-vuotiaan poikansa kanssa käymässä. No me tietysti tyytyväisinä juotiin kahvia ja neulottiin sukkia (olen saanut neulomisinnostuksen tarttumaan!!!) alakerrassa, kun nuoripari, eli tämä poika ja 1v 10kk tyttäreni, kerrankin tuntuivat leikkivän sopuisasti yläkerrassa. No vieraat lähtivät, ja minä menin koneelle yläkertaan. Jees, ei paljon kirjoiteltu, kun läppäristä oli KAIKKI näppikset nyplätty irti. Tiesittekö muuten että yksi näppäin koostuu kolmesta osasta? Otin sitten puhelun pikkuveljelle ja aloitin sen sanoilla : nyt voit sitten pitää kaikki mieleen tulevat nokkeluudet ihan omana tietonas, mutta mikä merkki mahtaa olla näppäimistön vasemmassa yläkulmassa...Oli ihan olo kuin Soneran mainoksessa ;) Ihme kyllä sain kaikki napit paikoilleen, vain toisen controlin alaosat oli niin rikki, ettei sitä saanut paikoilleen. Seuraavana päivänä oli muuten tää poju tehnyt saman homman kotonaan isänsä kannettavalle...

Tuliaisia ja neulomuksia

2005-10-14T09:38:00.000+03:00

Mies käväisi siis työmatkalla Japanissa. Saa mennä toistekin, sen verran hyvät tuliaiset löytyivät matkalaukusta tällä(kin) kertaa:

Japanilaisia Neulekirjoja; ohjeita neuloen ja virkaten, ihanan rauhalliset kuvat uuden Novitan jälkeen. Muutama kiva malli, jotka varmasti tulee tehtyä, eri asia sitten että milloinka...

Ja lankaa. Ihanaa lankaa. Vasemmanpuoleiset ovat Puppyn Alpaca Rimistoa, 80% alpakkaa ja 20% villaa. Oikealla olevat sini- ja punasävyiset kerät ovat Puppyn Multico-lankaa, 75%villaa ja 25% mohairia. Molemmat ovat aivan ihanan ylellisen pehmoisia, ja nuo värit...Mutta kuinka näistä raskii tehdä yhtään mitään? No sitähän voi miettiä kun mutustaa japanilaisia karuskeja, nää on kyllä aina suuria arvoituksia, mitä pussista paljastuu...Kerran jäi kiinalainen suklaa syömättä, jopa minulta, kun oli niin pahaa, vaikka yleensä kyllä aika tehokkaasti saan kaiken makean katoamaan tästä huushollista.

Neulomisrintamalla pikkutyöputki vain jatkuu ja jatkuu. Johtunee syksystä, ilmenee erilaisia tarpeita uusille hatuille, huiveille ja lapasille, ja kun käyttäjiä on 5 erikokoista, niin...no joo. Tässä kumminkin uusimmat valmistuneet neulomukset :

Innokkaan poseeraajan päässä Miehen pipo, malli SuuriKäsityö 8/05, lankana Drops Alpaca, pikkuisen vajaa kerä meni. Käsissä lapaset ihan itselleni, pesukonehuovutuksen jälkeen jättilapasista (mallin kainaloon asti), tuli täydellisen sopivat, pehmeät ja varmasti lämpimät. Lanka Tove, n. 70g meni näihin. Eilen kävin hankkimassa lisää tätä lankaa, nämä kaipaavat jotain koristelua, ja lapset ihan selvästi kaipaavat samanlaisia lapasia talven lumipallotalkoisiin. Ja kenties Joulupukkikin kaipaa pientä apua...

Hyvää yötä ja huomentaaa-aa-a-a-aa...

2005-10-09T23:39:00.000+03:00

...tai sitten vaihtoehtoisesti "Voiko ihanammin päivän enää alkaa...". Jees, eli tänään (sunnuntaina) aamulla soi puhelin, ja siellä mieheni kuiskasi minulle ne kolme sanaa, joita olen jo pitkään odottanut: Minä olen lankakaupassa. Aaaaahhhhh. Niin, no, onhan se ennenkin minun asioillani juossut, mutta spesiaalia tästä tekee se, että lankakauppa sijaitsi tällä kertaa Tokiossa. Norot olisivat kuulemma olleet vielä 40 km:n päässä, mutta Puppya löytyi tästä puodista. JännittääJännittää, mitähän sieltä tulee, voi kun torstai ja mies ja langat tulisivat pian. Tilasin myös muutaman kirjan, kun Pieni neuleblogi antoi hyviä linkkivinkkejä japanilaisille käsityösivustoille. Kiitos! Tarina ei tosin vielä kerro, kuinka kirjasaalistuksen kävi. Mukana on loistavasti tehty muistilappu sisältäen kirjojen kansikuvat ja ISBN-numerot.

Tässä odotuksen piinaavissa kiekuroissa kärvistellessäni neuloin tyttärelleni BiBon Lauran ohjetta hyödyntäen. Kiitokset sinnekin päin!

Lankana Novitan pinkkivalkeakirjava Samos, menekki 70g ja puikot 3½.

Samainen, jo tuossa edelläkin mainittu Pieni neuleblogi esitteli taannoin todella kauniin ja kauniisti kuvatun Clapotiksen. Siitäpä sitten intoutuneena astelin lankakauppaan, mutta kun siellä ei mikään sykähdyttänyt, niin halpiskaupan kautta kotiin, pussissa pari kerää punakirjavaa Nallea. Huhhei, tässäpä sitten hän:

Ihanan monikäyttöinen huivinpötkylä, ja käy täydellisesti mun viinipunaiseen nahkatakkiini!

No enhän minä toki aivan tyhjin käsin sieltä lankakaupasta poistunut, jos niin erehdyitte jo luulemaan, sieltä saadussa sinisessä pussissa kannoin kotiin 4 vihreää KittenMohairia, 2 vihreää Tove-kerää ja yhden sinisen Fritids-vyyhdin. Lisäsi jätin vielä tilauksen parista vaaleanpunaisesta Tovesta...

2005-09-27T08:54:00.000+03:00

Voi sitä harmituksen määrää, kun Blogger ei eilen ollut yhteistyökykyinen, enkä saanut todisteita siitä, että pitsihuivihankkeeni edistyy näkyviin, mutta onneksi tänään sillä on parempi päivä.

Tämmöinen myttyrä valmistui siis lauantai-iltana, selittänee kuvankin tummuuden (ja kuvaajan laiskuushan ei ole syynä surkeaan kuvaan...) Kun sitä sitten sunnuntaiaamuna aikana venyttelin ja ihan jopa pingotinkin, muotoutui myttyrästä tällainen:

Että edistystä on tapahtunut pitsineuleiden saralla: BO:n mitat olivat 15x150 cm ja tämä on jo sentään 36X150cm. Kuvion nappasin IK:n sivuilta, sieltä ponchomalleista. Millähän seuraavaksi harjoittelisi? Pienessä neuleblogissa tosin esiteltiin niin ihanan näköinen Clapotis, jotta enpä ole toista niin kaunista versiota tuosta huivista nähnyt. Ja kun tuntuu olevan noin monikäyttöinenkin, että josko sitten siitä. Edellyttää lankakauppa reissua, valitettavasti...

Tässä välillä valmistui BoogaBag, joka riensi naapurin Rouvan olkapäälle keikkumaan niin nopsaan, ettei kameran eteen ehtinyt, täytyynee joskus salaa kuvata.

Puikoille pääsivät eilen illalla myös (vihdoin ja viimein) sukkavaihtosukat, niitä onkin hyvä tehdä miettiessä mitäs kaikkea sieltä lankakaupasta pitikään ostaa...

Huh huh, tulipas linkkejä ;)

2005-09-21T10:36:00.000+03:00

Testi: Millainen neuloja olet?
Vastaus: Ilmiselvä masokisti.
Kukapa muukaan onnistuisi polttamaan etusormeensa ja peukaloonsa mojovat rakot?...amatööriuuninlämmittäjä...jos ihan nopeesti heittää vielä pari roskaa niin ei kai siihen luukun aukaisemiseen mitään välinettä tarvii...

Ei kun vaan reilu kerros laastaria ja neulomaan, tuloksena pikkuveljelle (se sama mustiinpukeutunut kaljupää joka ärrällä haahuili VogueKnittingiä metsästämässä, tuloksetta) mustat kämmekkäät Woolista. Kuvaa ei ole eikä tule, sen verran Basic-mallistoa, että ketäpä kiinnostaa. Nyt pitäis jo päästä näistä pikkuhommista eroon, ja saada jotain kunnollista puikoille, mutta kun ei osaa päättää.

No niin, nyt se on täälläkin...

2005-09-12T16:13:00.000+03:00

Nimittäin Sophie. Aivan liian ihana ja aivan liian nopea neulottava. Hihnasta tein pidemmän kuin ohjeessa, saa nähdä venähtääkö liiankin pitkäksi käytössä, sillä käyttöön tämä laukku tulee aivan varmasti! Langan ostin viime viikonloppuna WeenMaanViljaa-tapahtumasta Jyväskylän satamasta. Kiva häppeninki, paitsi jos mukana on ratas/vaunuikäisiä, oli nimittäin porukkaa aivan hirveästi! Koko viikonlopun aikana yli 40 000 kävijää, pienellä rantaraitin pätkällä. Jollain mummolla jo hitsasi kiinni ihan totaalisesti ja huusi siellä naama punaisena että "elä sinä aikuinen nyt tunge siinä!!!". Joo joo leppoisa mieli ja niin edelleen...Mutta pääasia että lankaa löytyi: Määkylän puoti möi mm. Pirtin Kehräämön lankoja ja niinpä lankesin hahtuvalankaan...lisäksi ostin keltaoranssia meleerattua villalankaa.

Hahtuva (tai siis puolet siitä) päätyi Sophieksi, kas näin:

Koristeeksi huovutin samassa kyydissä kukkasen, johan vielä neulalla viimeistelin violetin keskustan. Vuoritin laukun violetilla pellavalla, kun tuntui että se kaipaa jotain sisällensäkin...

Ja ne sukat...voi kiesus, nyt mulla on täällä 3 kerää samanväristä erisävyistä sinistä Raita-lankaa. Vähemmän Upeeta. Mutta tiesittekö, että jalkapuolisukkakin on lisääntymiskykyinen, tässä todistusaineistoa:

Mitä tästä opimme: jos jättää kokoa 38 olevat punaiset sukat ja yhden 43 sinisen sukan samaan huoneeseen voi aamulla löytyä kokoa 25 olevat sukkakaksoset.

Ps. lankaa edelleen myytävänä, jos tuntuu että olen hinnoitellut tunnearvon mukaan, tarjoa oman näkemyksesi mukainen summa, niin katsotaan...

Myydään lisää!

2005-09-07T12:50:00.000+03:00

Floricat ja Cottonellat ovat jo muuttamassa uusiin koteihin, ja muiden lankojen kuultua tästä, ilmaisi jokunen kerä halustaan vaihtaa maisemaa. Tässäpä tarjokkaita:

Pirta Sinisilmä, 100% merseroitu pvl, 50g = 210m, puikot 2-2½. n. 400g, hinta 13 e.

Novita Brilla, 58% viskoosi, 42% pvl, 50g = 100m, puikot 3½. Lilaa n. 100g, valkeaa n.40g, hinta 2e.

Sekalainen kokoelma Viola-lankaa. 100% pvl, 50g = 170m, puikot 3-3½. Yhteensä n.780g, hinta 15e.

Suuri Käsityölehden 20v-juhlalanka.55%polyakryyli, 38% pvl, 7%polyesteri. 50g = 92m, puikot 3½-4. Yhteensä 500g, hinta 10e. Tämän väri on kyllä kanssa oikeasti keltaisemman sävyinen...

Lisäksi lähtöhalukkuutensa ilmaisivat:
yksinäinen valkea Palma-kerä, 1e
n. 200g Minilankaa, sisältäen vähän vaaleanvihreää ja oranssia, vähän enemmän keltaista ja valkeaa ja eniten sinistä ja punaista, 3e
Tennessee, oranssia n 120g ja keltaista n.20g, 2e
Pirta Kolumbus, punaista 150 g, 2e

Lankojen hintoihin tulee sitten postikulut luonnollisesti vielä päälle!

Laita viestiä jos kinnostuit, miiambj@hotmail.com.

Ps. Neulerintamalla kuiva kausi.

Myydään!

2005-09-04T17:37:00.000+03:00

Koska olen siis lopettanut neulomisen, myyn pois lankani ja pari kirjaa:

Susan Duckworth: Ihanat kukkaneuleet. 140 sivua kukka- ym. kirjoneuleita, mutta "so not me..."

Maire Uotila: Uudet upeat virkkaustyöt. 128 sivua virkattavaa.

Hinta ois kympin kipale, ja postikulut.

Ja sitten 300g Cottonellaa, 54%pvl ja 46 polyakryylia, 4 puikot. Hinta 6e+pk.

Ja vielä puolisen kiloa Floricaa, joka kerä eriväriä. 100% villaa. Ja nämä lähtee kanssa kympillä, + pk:t

No joo, en mä mitään neulomista lopettanut, nuo vaan ovat sattuneet viettämään aikaansa täällä jo ihan liian pitkään ilman näkyviä tuloksia, joten saavat mennä, jospa vaikka saisivat paremman kodin jostain muualta. Hinnoista saa tinkiä, jos sille tuntuu.

Niin se huivi. Koska olin päättänyt, että tarvitsen huivin, niin silloin minä teen huivin. No, ei ihan semmoinen kuin olin ajatellut, mutta ainakin pysyin kärryillä mallineuleessa....

Tarkkaavaiset nettineulojat varmasti tunnistavat mallin, joka on tällä kertaa toteutettu Kitten Mohairista.

...nää mun uhkaukset on vähän tehottomia, kun poikanikin sanoi jotain häneltä kieltäessäni, että "et sä tota kumminkaan enää huomenna muista..."

Mikä on kun ei taidot riitä...

2005-09-02T13:10:00.000+03:00

...mikä on kun ei onnistu?

Huivi. Tarvitsen huivin. Valitsen mallia, lehdet valtaavat olohuoneen, Google on kovilla etsiessään sopivaa mallia. No löytyy jotain, tulostin huutaa ja sylkee paperia. Malli valittu.

Alan neuloa. Jonkun matkaa väkerrettyäni ei silmukkaluku menekään enää tasan ohjeen kanssa, missä vika? No ei puutu kuin 1 silmukka jostain kohti reunaa, helppohan se nyt on sinne lisätä, jatketaan. Taas neulotaan tovi, taas joku vika. Purkuun prkl.

Kokeillaan toista mallia, yksinkertaisia kavennuksia ja langankiertoja. Onnistuu, mutta näyttää ihan pöhkölle. Purkuun prkl.

Muutama samantapainen yritys, ja yhtämonta samanlaista lopputulosta. Pitsineuleet ei vissiin ole minua varten.

No otetaanpas joku kiva pikku välityö. Sukkia tarvitsee aina, ja sitäpaitsi ne punaiset sukat (juu, sillä yhdellä kuvassa esiintyneellä Raitasukalla on PARI!), ovat vähän laittaneet senssi-ilmoitusta tulemaan. Eli sukat sinisestä Raitalangasta. 1 kerä kotona, haetaan toinen kaupasta ja aletaan neuloa. Tosi hienoa kun on taas pikkusen enemmän kuin vähän tuota sävyeroa. Purkuun prkl.

...en neulo enää mitään en enää ikinä en en en en en en!

Tällä kertaa enemmän kuvia kuin tekstiä :)

2005-08-29T10:01:00.000+03:00

Nepuskaisen villatakki vamistui sopivasti, kun ilmatkin alkoivat kylmetä. Takki on kokoa 100cm, vähän reilu, mutta eipä tuo haitanne. Takkia voisi kenties täydentää vielä ainakin jonkin sortin baskerilla.

Malli on Modasta 6/2004, lankana Schachenmayr Merino ja sitä meni 270g.

Tässä kuva vielä napista, kun näyttävät tuossa isommassa kuvassa vain oransseilta palleroilta, vaikka oikeasti niissä on juuri samansävyinen kukkanen kuin takki.

Puikkotaistelija oli vaihtanut aseensa koukkuun, ja virkannut aivan ihania ... juttuja. Sieltä nappasin idean tähän huovutettuun liinaan, ja koska kokeilu oli päästävä tekemään HETI, tarjolla oli vain Huopasta 200g. Huopui sitten aika tavalla, vaikka vain 40 asteessa pyöräytin, mutta ihan kiva (voiko olla tylsempää määrettä kuin "ihan kiva"?). Alkuperäinen koko oli jotain 150X70 cm, koneesta tuli noin 50x15 cm umpihuopunut lätkä, jonka sitten raa´alla voimalla sain viruteltua n. 70x30 cm reikäiseksi liinaksi. Täytyy jatkaa kokeiluja jollain muulla langalla. Ja liinan allahan on sitten ne huutelevat työtasot spriimalilla ja öljyllä käsiteltyinä. Pikkuisen erinäköiset kuin ne entiset rikkinäiset lastulevyt.

Huomenna alkaa opiskelu, olen varustautunut ostamalla kalenterin ja käsilaukun, johon mahtuu A4 kokoiset asiat, melko pienellä väkivallalla...jännittää...

Huh, punainen minä on palannut!

2005-08-20T15:38:00.000+03:00

Tässä kuitenkin alkuun vielä vähän sinistä: pipo ja takki ystäväni maanantai-iltana syntyneelle poikaselle. Lanka Novitan Samos, menekki n. 150g. Takin malli Kevät tai KesäNovita, pipo syntyi ilman ohjetta.

Kesän aikana ehdin jo huolestua, kun ostelin paljon sinisiä vaatteita ja tavaroita. Se olikin onneksi vain helteestä johtuva tilapäinen mielenhäiriö, ja nyt syksyn tultua on palattu punaiseen:Ylimmäisenä on postipojan tiistaina toimittamilla Lyhyillä Addeilla väkerrettu sukka. Alkuun meinasi iskeä paha epätoivo, kun tuntui että ei tästä mitään tuuuuuu...mutta ensimmäisen kolmen sentin jälkeen alkoi neulominen luistaa, enkä minäkään näistä kyllä enää luovu! Toinenkin sukka on jo yli puolenvälin, vaikka minäkin kärsin tästä "miksi sukkia pitää tehdä parit?" ongelmasta. Ja koska sukat ovat mallia polvi, ei yksi kerä Raitaa riittänyt, vaan piti mennä ostamaan toinen. Tai siis toiset. Mieheltä tuli hieman väsyneen oloinen kommentti: Kyllä minä ymmärrän, että lankaa pitää ostaa, jos sitä ei ole, mutta miksi aloittaa sukka sellaisesta langasta, jota pitää sitten ostaa lisää. Ei ollut raukka hoksannut, että ujutin sen ensimmäisenkin kerän vasta vähän aikaa sitten ostoskärryyn, kun halusin testata tuota uutta Raitaa. Tykkään tuosta punaisesta sävystä kyllä oikein paljon! Raitalankojen alla ohutta Pirkkaa, varmaankin huiviksi. Ostospaikka tämä. Sieltä tarttuivat mukaan myös nuo lyhyet vitosen puikot. "No niin, lapseni. Olet kohta seitsemän. Eiköhän ole aika jo sinunkin ruveta neulomaan..." . Varmaan oikein kivat pikku kätösissä, vielä ei ole ollut aikaa oppitunnille.

Lisäksi tuli pakottava tarve ostaa uusia vaatteita, kaikki kolme paitaa punaisia... Hain, ja pääsin nimittäin Pukeutumisneuvojan koulutukseen. 49 hakijaa, 16 aloituspaikkaa. Koulua on oikein sopivasti, 2 iltaa viikossa ja 1 lauantai kuukaudessa, saan jatkaa lasteni kotihoitoa vielä ainakin vuoden. Ainut ongelma on että mitä ihmettä mä laitan päälle...

Ja vanha kotikin on sitten saanut uudet asukkaat. Sunnuntaina oli näyttö, samana iltana saatiin tarjous, joka vielä pienen viilauksen jälkeen sai hyväksynnän, ja keskiviikkona tehtiin kaupat. Olipa oikeastaan onni, että se ensimmäinen pariskunta perui, nyt löytyi ostajat, jotka ymmärsivät heti, että hirsi on puuta...

...nyt ei mee oikein hyvin...

2005-08-12T14:36:00.000+03:00

...Täälläkin podetaan jonkinnäköistä ahdistusta, sitä tuntuu olevan liikkeellä... Kuten tiedätte, ollaan muutettu, ja saatu juosta valaisinliikkeissä, kun entisessä asunnossa meillä oli peräti 3 kipaletta valaisimia, siis sellaisia "oikeita", muuten siellä oli loisteputkia ja jotain halogeenihässäköitä. No on nyt sitten ostettu 9 valaisinta, ja kaksi on pitänyt vaihtaa uuteen, ehjään versioon heti kättelyssä. Ottaa päähän juosta ensin kaupungilla etsimässä niitä ja heti seuraavana päivänä vaihtamassa, ihan kuin ei olisi muutakin tekemistä. Joku aika sitten ostettiin uusi sohva ja rahi, ja se rahi oli jo tuotaessa rikki. No toivat liikkeestä uuden rahin 6 viikon kuluttua, ja sekin on rikki. Kolmatta rahia on tässä taas saatu odotella jo useampi viikko, milloinkahan se tulee. Entisen asunnon piti olla myyty, kunnes ostaja huomasi, että hirsitalohan tarkoittaa puutaloa, ja säikähti niin, että perui kaupan. Ja taas saa aloittaa alusta sen kauppaamisen. Tylsyyden huippuna olen ommellut kahden päivän aikana 8 verhoa. Kun tikkaa suoraa ja suoraa ja suoraa ihan liian monta metriä, niin kyllähän siinä ei paljon juhlita.

Päivän piristyksen tarjosi Laura kertoessaan että Vuorelma-Aholle oli tullut lyhyitä Addeja. No minähän heti soittamaan ja tilaamaan. Piti sitten tilata vielä muutamat pidemmätkin puikot, ja vähän sukkalankaa randomilla. Taidan muuttaa postilaatikkoon asumaan ja pakettia odottamaan. Siinä joristiin myyjän kanssa kaikenlaista, hän pahoitteli kun on kuuppa hieman tylsänä tänään (meinasi unohtaa ottaa mun osoitteen) ja kertoi että näin käy kerran kuussa. Tuttua varmaan jokaiselle naisihmiselle. Pohdittiin siinä sitten myös tätä uutta tv-sarjaa, jossa miehet "elävät naisten elämää" 21 päivän ajan. Siis 3 viikkoa. Taktisesti on taidettu unohtaa se neljäs viikko, sehän toki voisi ollakin miehille jo vähän liikaa, ainakin jos meidän isukilla on pikku nuha, niin se on sitten niin sairasta, niin sairasta, että voi voi.
Pikkuisen sekava ja ei ehkä niin positiivishenkinen juttu tällä kertaa, sokerina pohjalla kuvat
uusista verhoista. (kun ei muutakaan valmista ole esitellä)

Tyttöjen huoneen verhot. Kerrankin oli tuuria kangasostoksilla, olin budjetoinut n. 10e/m verhoihin, tämä kangas oli 2.5e/m. Sain sitten tuplaleveät verhot, onpahan edes jonkun näköiset kun on aikasta iso tuo ikkuna.

...ja tässä olkkarin ja sen yhden ylimääräisen huoneen verhot. Pitäs varmaan kehitellä jotain. Kummallinen ongelma kun on liikaa tilaa. Tämäkin kangas oli oikein kohtuuhintaista, 3,90e/m. Kun ostettava määrä yhteensä oli 22m, niin tuo hinta oli ihan positiivinen ylläri.

Julkkissukkia ja sukuvika

2005-08-09T16:57:00.000+03:00

Tässäpä sitä Distant Knitterin kaipaamaa julkisuutta sukkavaihtosukille. Eikös olekin nätit kuin karamellit!Ja sitten se sukuvika. Tämä kuva on otettu, kun jalat on pitkin lattiaa. Aivan hyvin voisin kääntää sitä 90 astetta ja sanoa, että tässä minä seison., ja täydestä menis. Meidän suvun naikkosilla on kumma tapa seisoa ja istua, ei sentään kävellä, varpaat sisäänpäin. Ja aina parempi jos ne saa silleen kippuralleen...onnistuu toistaiseksi vain istuma-asennossa. Siis niinku näin:Muita kummallisuuksia on ihmeellisen mutkulainen pikkuvarvas, liian leveä p*rs* ja paksut reidet. Juu, kyllä ne on sukuvikoja, aivan sama keneltä naispuoliselta serkulta tai tädiltä menet kysymään...

...päätän raporttini täältä tähän.

...ja taas pääsee neulomaan...

2005-08-09T12:35:00.000+03:00

Nonnii, nyt alkaa olla jo koti asuttavan näköinen, ja on lupa (itseltäni) avata netti ja kaivaa neulomukset esille. Pakkasin ne jo heti ensimmäisenä, ja toin tänne uuteen kotiin, kun mullahan se homma saattaisi tunnetusti revetä käsistä, ja pakkaaminen/kantaminen/purkaminen olisi jäänyt tuolle toiselle osapuolelle. Ei ehkä oikein reilua.
Kyllä muuttaminen on sitten kauheeta hommaa. Varsinkin kun samalla tehtiin vähän remppaa (ja roudattiin iso kaatunut koivu tuosta tienposkesta polttopuiksi) tänne uuteen paikkaan. Kuvio meni suunnilleen näin, että käytiin pakkaamassa kuorma, tultiin tähän, toinen rupesi maalaamaan ja toinen purkamaan, takaisin hakemaan kuorma...kun tällaisia 8-24 päiviä oli muutama alkoi olla aika pieksetty olo. Että terveisiä vaan kaikiile teille, joilla muutto on vielä edessä. Kiitokset mummoille lastenhoidosta, jos ne vielä olis ollu tässä pyörimässä olis jonkun saanu kärrätä lepolomalle lepositeissä...Mutta nyt siis ollaan jo selkeästi voiton puolella.

Tulipahan tuossa muuton yhteydessä tsekattua myös lankatilanne; 2 50l upouutta muovilooraa (toinen villalankoja, toinen muita,) ja sekalainen määrä erinäisiä pussukoita. Ja kaikki tuikitarpeellisia, tottakai. Mies totesi muutaman kuorman jälkeen että on varmaan muutettu 20 jätesäkillistä lankoja ja kankaita. No ei näistä kyllä 20 saa, tai sitten on tosi pieniä säkkejä...
Mutta tästähän voimme taas vetää perinaisellisen johtopäätöksen: minulla voisi olla näiden sijaan 20 säkkiä lankaa, ja koska näin ei ole, voisin hankkia 20 säkillistä lankaa, ja edelleen se olisi ok. eikö? No jos nyt kumminkin yrittäisin ensin neuloa jotain näistä pois, ihan oikeasti.

Pientä laittoo se vaatii vaan...
Tässä on meidän keittiö. Ei oikein kuvasta näy, mutta nuo kaapin ovet olivat tosi kuluneet ja ikilikaisen oloiset. Onneksi olivat puuta, joten eikun vaan pesuun, hiontaan ja muutaman maalauskerran jälkeen takaisin paikoilleen. Tässä siis vielä aivan originelleinä. Uudesta versiosta laitan kuvia sitten kunhan saadaan tuo tasokin vaihdettua, koivulevyt odottavat vain vähän sahaa ja öljyä. Ja koska tässä talossa lankojen lisäksi puhuvat näköjään myös puut, on meteli aikamoinen. (huomaa remonttieväät: sipsiä, kahvirinkeleitä, keksiä ja kahvinkeitin. Jääkaapissa oli valon lisäksi erinäinenkin mäyräkoira...)

...ja tässä Addi-kisan voittaja, loppusuoralla kärkeen kiihdytti takajoukoista ulkorataa pitkin (pieniä vaikutteita täältä) junttilasta ostettu Merino, ja heti maaliintulon jälkeen siitä alkoi muotoutua tämä villatakki. Lanka on kivan tiuhakierteistä, eikä puikoissakaan mitään vikaa ole. Nyt tämäkin on ollut jäähyllä, mutta eiköhän se taas joku päivä ala etenemään. Malli jostain Modasta, oisko keväältä, tai sitten ei, nyt ei pysty muistamaan, eikä jaksa tarkistaa.

Viimein sain tämän kirjan lainaan kirjastosta, muutkin näköjään haluavat olla virkaten tyylikkäitä, mikäs siinä. Sieltäpä sitten bongasin kivan pitsipeiton mallin, ja kun oli niin helppo mallikuvio, niin pitihän se aloittaa. Kuvassa on virkattuna 2 kerää, 15 senttiä, hohhoijaa. Sarjassamme "onko järkee vai eiiiiii...." Lankaa varmaan uppoaa hyvän kokoiseen torkkupeittoon kerä poikineen ja muine sukulaisineen, mutta onhan tuota tuolla...
Tässä työssä ei passaa taas hintaa laskea ollenkaan, langathan on jo ostettu, niin eikös se silloin ole ihan sama mitä niistä tekee.

Peitosta oli ensin tarkoitus tehdä ihan kokonaan valkoinen, mutta kun tuo kulukki on sen verran suuri, ja lankakauppaan en mene (ehkä en mene...), niin se uusi boxi suostui mielihyvin luovuttamaan kätköstään tämän...mikä-ihme-toi-väri-nyt-sitten-onkaan Samoksen. Ystävällistä. Sain samalla mallattua sitä, kuinka pitkään peittoon on mahiksia, sillä yhdellä kerällä virkkaa noin kerän vaakatason kokoisen siukaleen, ja kahdesta kerästä kerän korkuisen pätkän.

Tämmöistä täällä. Nettiyhteyskään ei katkennut, joten kuukauden nettitauko olikin vain painajaismainen ajatuksen poikanen.

Ja kiitokset Distant Knitterille, sukkavaihtosukat saapuivat turvallisesti perille, koko oli oikein sopiva ja malli myös. Käytössä ovat jo olleet, kuvaa ei nyt valitettavasti tähän hätään ole laittaa, mutta ehkä joku päivä...

Kesäloma kuvina

2005-07-21T14:28:00.000+03:00

"Lankapitoinen kuvakertomus, joka persoonattomasti kuvattu vasta kotona, kun joku onneton jätti kameran pois lomareissultaan. FIKSUA."

Jos perheeseen kuuluu 3 lasta, ja 2 niistä lähtee mummolaan, niin mitä jää. Aivan oikein, VAIN 1 lapsi. Ja jos perheeseen kuuluu 3 lasta, joista vain 1 on paikalla, niin sehän on melkein sama, kuin ei olisi lapsia ensinkään. Eli auto alle ja menoksi. Kurvasimme pienehkön rengasmatkan (about 1000km) reittiä Koti- Orimattila-Porvoo-Ruotsinpyhtää-Kotka-Lappeenranta-Imatra-Savonlinna- Varkaus-Kuopio- Muuruvesi, josta loput lapset mukaan ja kotiin. Kierrettiin varmaan kaikkien kaupunkien kaikki mukulakivikadut, mitä vain löydettiin. Minun reissunihan oli pelastettu jo alkumatkasta, kun addi-addiktioni (mistä lie saanut alkunsa?) koki ainakin osittaisen täyttymyksensä jo Porvoossa. Ihan liikaa lankoja siellä Lankatalossa, menee pikkutyttö ihan pyörälle päästään. Niinpä mukaan tarttui (niiden puikkojen lisäksi siis) vain muutama mohair- ja alpakkakerä, jotka tässä jo innolla kärkkyvät puikolle

Ja tämmöistä oli Kuopiossa: menin paikalliseen lankakauppaan hakemaan bambupuikkoja. Tulin ulos mukani 3 kerää sukkalankaa ja 5 kerää jotain viskoosi-puuvilla- akryylihässäkkää. Ja bambut. Vihreät puuvillat ostin kauppahallista. Ja Anttilasta menin katsomaan valkeaa vyötä. Ei ollut vyötä. Oli ihania vadelmanpunaisia Merinokeriä 1,5 e kappale. Aina nämä yhden vyön voittaa. Mietin vain, että jos minun pitäisi piilotella lankaostoksia, niin mihin olisin nämä 15 kerää survonut, kun mies odotti torikahvilassa...Mekko täynnä lankoja olisin vaappunut paikalle ja kertonut ihan pokalla että kävin matkalla vähän munkilla ja lihapiirakalla...ja silikonit sain tosi halvalla ihan siitä viereisestä kojusta...

Mekkokankaan ostomatkalla poikkeisin "ihan vain vahingossa" Jyväskylän Anttilan lankaosastolle (2krs). Uutuudet jäivät hyllyyn, mutta poistolaarista kaivelin nämä vaaleammat merinokerät.

...ja viimeisenä esiin astuvat vaalea kaunotar, Suomalaisen Lampaan kampavillaa Muuruveden Topilta, sekä siniveriset puuvillat Laukaasta, ne riettaat hyppäsivät mukaan alekorista naurettavaan "euron kerä" hintaan, ollessani ostamassa sinistä vetoketjua. Mikä tää sininen juttu oikein on kun normaalisti ostan kaiken punaisena? Tietysti siniseen mekkoon ehkä käy paremmin sininen kuin punainen vetoketju...

Muuruvedellä kävimme Renki-maaseutunäyttelyssä ihmettelemässä vanhoja ja uusia traktoreita, maistelemassa Italialaista Parmesaania ja Valion Finlandiaa, katsomassa kuinka kehrätään lankaa rukilla, tehdään neulakinnas (täytyy joskus kokeilla) tai kaarnalaiva, ja montaa muuta asiaa. Ja tietysti vierailimme myös anopin ja appi-ukon luona.

Niin se sitten vanha ompelukonekin palasi takaisin. Ei tullut uutta ei. Täytyy muistaa pukkia kirjeellä. Tein samantien ostosmatkan Marimekolle, kun oli tarvetta juuri tämmöiselle leningille. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen! Pitkästä aikaa oli kiva ommella jotain, valmista tulee paljon nopeammin kuin kilkutellen. Kassiin ostin sinisävyistä Kivet-kangasta, ja vaaleanpunaista Punapippuria...johonkin vielä määrittelemättömään projektiin.

Muutto alkaa lähestyä, eikä uutta nettiliittymää ole vielä tilattukaan. Päivitykset harvenevat entisestään kun pitää pakata...tylsää. Paljon kivempaa olisi neuloa tai virkata tai ommella.

Mai fööst inglish speeking...thing.

2005-07-08T09:43:00.000+03:00

Ja vain muutaman kerran tarvitsin sanakirjaa (siis Marjutin erinomaisen neulesanaston lisäksi, jota selasin koko ajan...). Hauskaa tuo lontooksi neulominen, mumisin mielessäni kooyks, jou, äsäskoo, kookolme, kookakstok...En vissiin ääneen kumminkaan. Tai ainakaan kukaan ei maininnut. Huvittununeita katseitahan mä kerään koko ajan muutenkin.

Malli siis Knittyn Shimmer, lankana Novita Tennessee ja kulukki <300g.

Tässä voisi olla seuraava projekti. Aloittamista vain hillitsee luottamuspula siihen "novitalaatuun" kun jo olemassa oleva lanka ei ehkä riitä ja uusi on kumminkin kuin eriväriä. Ehkä otan kuitenkin riskin ja koitan elää tän paineen alla ihan normaalia elämää, vaikka vaikeaa se tulee olemaan.

Ja vielä lopuksi pieni neulekirjakatsaus teemalla "Vanhassa vara parempi"

"Neulominen on jokaiselle naiselle varsin tuttu asia, ja ehkä juuri siksi monelta on jäänyt huomaamatta seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttavat työn tulokseen. Neulominen on helppoa, ajattelemme, ja se pitääkin paikkansa, mutta ei vielä merkitse sitä, että todella osaamme neuloa oikein. Tämän kirjan tarkoitus on auttaa neulojia tulevissa neuletöissä niiden puutteellisuuksien korjaamisessa, jotka ehkä ovat päässeet livahtamaan edellisiin neuletöihin." -Sirkka-Liisa Riuska, 1962

Tämä on tosiaan sitä, mitä kansi lupaa, ja sisältää 218 kuvaa ja 143 piirrosta. Hienoja pintoja, pitsejä ja ohjeita kauluksiin, napinläpiin, yhdistelyyn...vaikka omistan muutaman uudemmankin neulekirjan saavat ne olla möllöttää hyllyssä, tämä on ehdoton lemppari!
Toisena kuvaan pääsi 100 kansanomaista kuviokudin mallia. En ole vielä tehnyt tästä mitään, mutta ahkerasti sitä selailen. Siihen aikaan (1947) neulomisen taitoa on pidetty itsestäänselvyytenä; tässäkin kirjassa on vain mallipiirrokset, koska "Lähempiin työselityksiin tässä tuskin on aihetta, sillä periytyyhän tuo taito meille jo satojen vuosien takaa, niin että meillä on kutimentaito jo veressä, ja miltei jokainen nainen kykenee valmistamaan työn mallin nähtyään."

Uusia lehtiä odotellessa

2005-07-04T20:44:00.000+03:00

Saatiin kutsu. Hääjuhliin. Kivaa. Mitä päälle? Hyvä syy ostaa jo ne kauan himoitsemani valkoiset pellavahousut. Ja kaikkea muutakin kivaa oheismateriaalia; käsilaukku, hajuvesi...ynnä muuta sekalaista pikkusälää. Kaikki ok, puuttuu vain yläosa. No kaupungille. Mutta mitä himputtia. Ei löydy paitaa ei. Kaikki jokseenkin sopivan oloiset olivat ihan jostain ihme rutkukankaista huonosti ommeltuja. Ja oma kone edeelleen kaupassa. No pakko oli ottaa joku noin niinkuin hätävaraksi, ja ihan vaan muutama kerä vaaleanpunaista Tennesseetä, jos vaikka niistä muotoutuisi jotain. Illalla vuorasin olkkarin lattian lehdillä. Ei mitään kivaa nopeatekoista toppia. Ei yhdessäkään lehdessä, ja niitä sentään jokunen kansiollinen on. Siunattu netti ja siunatut neuleblogit: Kristiina oli surffaillut Pirkan sivuilla, jonne minäkin sitten epätoivoissani klikkasin, ja tadaa, siellähän se odotti. Lankana tosin ohjeessa oli Butterfly, mutta en antanut se häiritä, vaan tein juuri niinkuin Kristel opettaa: ludaan S-määrä silmukoita ja pituus mitataan koosta M (eikös se jotenkin näin mennyt, vai mitä se oli se muu löpinä jostain mallitilkuista. mitä ne on?). Hyvin onnistui, ja valmistui ajoissa, aloitin keskiviikkona ja päättelin perjantaina. Bileet lauantaina. Lankana siis Novitan Tennessee ja menekki vajaa 300g. Ja Hyvä Hääpari, jos satutte lukemaan tätä, niin Iso Kiitos kivasta risteilystä! Kyllä Kallavesj ossoo olla kaanis aarinkoisena kesäpäevänä.

Taidekuvausoppitunti. On muuten tosi hankala kuvata itseään jotenkin järkevästi. Siis tooosiii hankalaa. Tässä kumminkin jo kolmas Fifi, lankana tällä kertaa Novitan Tahiti, joka ikävästi venyy neulotuissa puseroissa, ainakin minulla. Mutta tässä huivissa toimi ihan kivasti, niin kivasti että anoppi nappas tämän itselleen heti kun näki ;). Saa nähdä, jaksanko tehdä itselleni uuden vai yrittäiskö jo vieroittua noista Fifityksistä. Mutta kun se on niin kivaa... tuo aivoton neulonta siis. Kasin puikoilla väkersin, tarkoitus oli vain aloittaa suorilla kun pyöröjä ei tuota kokoa ollut, mutta kun se oli niin kivaa tehdä, niin hinkkasin sitten loppuun niillä suorilla. Jänniä lihaksia tuossa kämmenselässä, empä ole ennen moisia huomannutkaan. Olivat nimittäin aika kipeinä pari päivää,ei meinannu sormet taipua tai ainakaan oieta jos koukkuun pisti...

Sama lanka, sama väri, ja eri erä...ja taattua Novita laatua prkl. Ei tähän mitään tietokonetta tarvita määrittelemään sävyeroja, kun jopa mies huomasi eron paljaalla silmällä. Ja sehän EI ole maailman tarkin varsinkaan tällaisissa jutuissa. Tietyssä valossa tuo vasemmanpuoleinen näyttää ihan vaaleanlilalle, mutta tuo toinen pysyy edelleen tuollaisena...epämääräisen likaisen harmaana. Ja näitähän riittää kun halvalla sai, ja jostain syystä kyllä tykkäänkin tuosta (noista) väreistä.

Tekis taas mieli aloittaa jotakin, mutta kun ensiviikolle on luvassa uusia lehtiä, niin jospa malttaisi odottaa, ei ainakaan mitään kovin isoa ehkä kai kenties viitsi aloittaa, tämän kyllä juuri tulostin, että taidanpa tästä lähteä tavaamaan lontoota ja kilkuttamaan puikkoja...

Juhannuksen jälkeistä elämää

2005-06-26T18:04:00.000+03:00

Kuinka huonoksi voi kotiäidin muistin tilan päästää ennenkuin asiaan on puututtava? Minä autuaasti unohdin meidän kihlajaispäivän, muistutukseksi sain kimpun tällaisia ruususia...mutta sitten asiaan. Juhannus näkyy olevan otollista aikaa viimeistellä roikkuneet työt pitokuntoon:

Shaalikauluspusero Moda 3/05. Lanka Novita Wool (merinoisena), menekki tasan 400g.

Onneksi Juhannuspäivä oli sopivan viileä tämän villaneuleen viimeistelyyn. Ihan liian pitkään se sai odottaa kaapissa kaulustaan. Paidasta tuli oikein hyvä, päällä sopivan napakka, jotta mahtuu sen mokkatakin alle joka ei mene kiinni...kyllä, ostin takin, joka ei mene kiinni, mutta jota ei asiantuntijalausuntojen mukaan ole tarkoituskaan pitää kiinni. Uskoo ken tahtoo.

Kiitos Villapallo kesäpipon ohjeesta! Kehittelin vielä sinne päälle sellaiset lehdet, jotta vallan näyttäsi kissankellolle, jos siis vain olisi sininen. Mutta kun sulismaila on pinkki niin tokihan pipan täytyy olla sävysävyyn. Tätä pipoa varten metsästin ympäri lähikaupunkia 40cm 2½ pyöröpuikkoja, jotka sitten, yllätys yllätys, löytyivätkin kirkonkylän lankoja myyvästä halpakaupasta...

Vihdoin viimein valmiit Fifit. Puikkokoolla on väliä: tummansininen on 3½ puikoilla ja vaalea 5 puikoilla. Novitan Butterfly -lankaa meni 200g/huivi.

Kesken on nyt vain (saa hurrata) verhon virkkaus. Se onkin kesken varmaan seuraavat vuodet, joten ei siitä sen enempää. Kuvia sitten, kun se on ikkunassa. Seuraavaksi sukellan lankalaatikkoon Samosten, merino-Woolien (juu, kävin Euromarketin lanka-alessa. Mutta vain 2 kertaa) ja muiden sekalaisten villalankojen sekaan ja arvon seuraavan uhrin puikoteltavaksi.

Kesäkäsityön malliesimerkki

2005-06-20T16:24:00.000+03:00

Kotiliesi viime kesältä, lanka Novita Samos

Sainpas jotain valmiiksikin; tämä pikkuinen kesäkassi on sille isommalle neidille joka oli vähän kade pikkusiskon kesäkassista. Mikäs tässä on virkkaillessa, kun kotona on näin noheva pikku apulainen:

Virkkaile sä äiti vaan...

2005-06-20T16:22:00.000+03:00

...niin tämä tyttö kyllä hoitaa kodin pikku remontit...

2005-06-20T16:21:00.000+03:00

...ja jos hiukoo niin mähän voisin lämmmitellä meille hiukan lihapullia...

2005-06-20T16:20:00.000+03:00

...ja jälkkäriks voin paistaa oikein pitsireunaisia muurinpohjalettuja...

2005-06-20T16:17:00.000+03:00

...ja sitten mä vielä nopsaan siivoan tän keittiön!

...kyllä mun kelpaa...

Asuntokauppoja, nikkarointia ja blogieläin...

2005-06-12T12:14:00.000+03:00

Uuh, hieman on kiirettä ollut, neulomaan ei nyt ole kyllä ehtinyt, sentään oivallinen lankahamstrausmatka Euromarketille on heitetty, kiitos neulontalistan vinkin. Olen puunannut tätä meidän asuntoa esittelykuntoon, syy selviää alempaa. Sentään sahan käyttöä on tullut treenattua, että jotain uutta minunkin elämässäni. Virkkuukoukku joutuu nyt varmaan tositoimiin, Se Uusi Talo kun vaatimalla vaatii oviinsa ja ikkunoihinsa virkatut pitsiverhot. Toivottavasti seuraavassa postauksessa on jotain aiheeseen liittyvää esiteltävää, eikä vain näitä joutavanpäiväisiä jorinoita.

Paitsi että olenhan mä neulonut, Fifi on valmis, mutta siitä tuli ehkä hieman hassun kokoinen. Täytyy nyt miettiä, pistänkö sen postiin, vai teenkö uuden...todennäköisesti teen kyllä Roosan uudesta Ullasta. Vaihtelua, tahtoo katsokaas joskus minuakin tympiä tehdä kaksi samanlaista sukkaa tai lapasta. Onneksi en ole (tämänkään...) ongelmani kanssa yksin, vaan olen löytänyt jo monta sielunsiskoa näistä neulontablogeista. Helpottavaa.

2005-06-12T11:55:00.000+03:00

No eihän tässä huonommaksi voi jäädä, äkkiä eläimellistä menoa tähänkin blogiin!!!
Blogipolle Turtle, kävi tossa naapurissa yökylässä Ravikuningas Vieskerin luona ;)

2005-06-12T11:54:00.000+03:00

Minä rakastan tätä rivitaloa, ja onnekseni asun siinä. Olen joskus yön pimein tunteina miettinyt, että kuinka meidän sitten käy, kun kasvamme ulos. Mistä löydämme yhtä ihanan kodin? Ja kun muutenkin, siis ympäristönä, tämä paikka hipoo täydellisyyttä. Nyt kuitenkin Se Uusi Koti tulee meidän elämäämme. Ihan muutaman talon päässä etsi paritalon puolikas asukkeja, ja me taidamme muuttaa sinne. Neliöitä ja huoneita tulee vähän lisää, piha on omempi, ja mikä parasta, se on samantyylinen, vuonna 1925 rakennettu hirsitalo, kuten tämä entinenkin. Nyt vain pitäisi saada tämä myytyä jollekin, joka pitäisi tästä hyvää huolta.

2005-06-12T11:53:00.001+03:00

Tämä penkki oli jo saanut kaatopaikkatuomion. onneksi osuin paikalle ennen tuomion täytäntöönpanoa, ja pelastin sen. Pari vuotta se on majaillut meidän kellarissa, ja nyt poistin siitä entisen, lohkeilleen maalin. Vaatii vielä vähän hiomista, liimausta ja uutta maalia pintaan...mutta sitten, kun se on valmis, minä voin kauniina kesäaamuna istua kuistilla ja juoda kahvia kuunnellen linnunlaulua, ja olla tyytyväinen elämääni juuri sillä hetkellä.

2005-06-12T11:51:00.000+03:00

ÖÖÖ...pieni ikuisuusprojektikin sai vauhtia, nyt tähän oli pakko keksiä jotain. Kun vaihdettiin liesituuletin, ei entinen maustehylly mahtunutkaan enää paikoilleen. Eli siis retkelle kellariin tutkailemaan, josko sieltä löytyisi jotain käyttökelpoista...

2005-06-12T11:50:00.000+03:00

No niin, johan näyttää paremmalle. Vähän sahausta, vähän maalausta, vähän liisteriä ja tapettia ja vähän naulausta.

Kuten tulette huomaamaan, on Kamera palannut kotiin!

2005-06-05T12:03:00.000+03:00

No tokihan mukana tuli myös mies, ja ihania helmikoruja Kiinasta. Kyllä vajaat 3 viikkoa alkaa olla minun yh-äiti uraksi liikaa. Aivot narikkaan, silmät kiinni ja eteenpäin... No ei kyllä kateeksi käy, työmatkahan se oli, ja vapaahetkiä ei varmaan liikaa sielläkään ole herunut. Mutta nyt on palattu taasen normaalin päiväjärjestykseen.
Ja kuten lupasin, seuraavana kuvakavalkadi viime aikoina valmistuneista töistä. Tekeleet toki näyttäisivät paremmilta, jos niissä olisi ihminen välissä, mutta minä en harrasta taidekuvia, kuten täällä .
Kesken on (...vieläkin...) se Fifi ja Shaalikauluspusero. Ei oikein villapaita iske näin kesällä, ja muutenkin varma kesän merkki on se, että minä kaivan virkkuukoukun esille. Mikähän siinäkin on, talvella en juurikaan virkkaile, mutta kun kevät tulee...
Taidan olla taas ihan vähän koukussa, vaikka 2 työtä on kesken, himottaisi joku pieni pieni, kiva iloisenvärinen tekele saada hyppysiin...olisiko ideoita?

2005-06-05T11:58:00.000+03:00

Helmiä Kiinasta.

2005-06-05T11:57:00.000+03:00

Veera lähdössä eskarin kevätjuhlaan. Takin malli ihan oma, lanka Novita Tahiti.

2005-06-05T11:55:00.000+03:00

Pikkuneiti esittelee laukkuaan. Takin malli KesäNovita, lanka molemmissa Samos.

2005-06-05T11:54:00.000+03:00

Hello Kitty!

2005-06-05T11:51:00.000+03:00

Virkattu pikkulaukku, ja Huomion Kipeä, keskentekoinen Neiti Fifi tunkee samaan kuvaan.

2005-06-05T11:49:00.001+03:00

Virkattu poncho, Moda 3/05, lanka Novita Fiesta

2005-06-05T11:49:00.000+03:00

Virkattu pikkupusero, Moda 3/05, lanka The Cotton Garden, Erica

2005-06-05T11:47:00.000+03:00

Kietaisupusero, Moda 2/05 (?), lanka Novita Tennessee

2005-06-05T11:46:00.000+03:00

Pinta näyttää ja tuntuu kivalle, kaiken lisäksi oli helppo neuloa!

2005-06-05T11:43:00.000+03:00

Takki, joka kiltisti odotti kaapissa koko talven, kunnes viimein sai napit ja pääsi näkemään avaraa maailmaa.

2005-06-05T11:41:00.000+03:00

Palmikot oleilevat myos takana. Malli jostain vanhasta Novitasta, lankana Isoveli.

Ai millaista on olla knit-a-holic?

2005-05-31T20:57:00.000+03:00

Niin. Semmostahan se on. Päivä kerrallaan. Jatkuvaa ylä- ja alamäkeä. Aamulla ei tiedä, missä jamassa illalla ollaan.

Silloin, kun ollaan huipulla, pystyn pitämään päätökseni:
-neulon vain yhtä työtä kerrallaan
-siivoan ylimääräiset langat (ai mulla YLIMÄÄRÄISIÄ lankoja. Ei toki, en tunnusta) varastoon
-neulon vain silloin, kun ei ole muutakaan tekemistä. Lue: ruoanlaittoa, siivoamista, tai pyykkirumbaa. Ketähän tälläkin huijaan. Onko kolmelapsisessa perheessä joskus sellaisia hetkiä?
-kaupassa voin tyynen rauhallisesti ohittaa lankahyllyn ajatellen: ei, minä en tarvitse lankaa.

Mutta kun lähdetään alamäkeen, niin sitten mennään lujaa:
-lankakerät vyöryvät koloistaan sohvalle
-lehdet levittävät itsensä olohuoneen lattialle
-kesken on AINAKIN 2 työtä
-ruokana on ranskalaisia
-joskus aloitan aamuni neulomalla "ihan vähän vaan"
-lankavarasto räjähtää

Mutta millaista mahtaakaan olla knit-a-holicin lapsi?
Tällaisia vuoropuheluita meillä käydään:
Lapsi: ÄITII, tuu pyyhkimään/antamaan juomista/solmimaan kengännauhat/antamaan kypärä!
Minä: Joo ihan kohta, neulon vain tämän puikon/kuvion/kohdan valmiiksi...

Lapsi: Mitäs lankaa tämän on?
Minä: ÄLÄ sotke sitä vyyhtiä!

Lapsi: Hyvä miekka!
Minä: TÄNNE se puikko!

Lapsi: Kelle se on?
Minä: En kerro.
Lapsi: Siis minulle.
Minä: Ei.
Ja sitten kun se onkin kysyjälle...Äiti sä valehtelit! Ei saa valehdella!
Kasvatuspisteet 0.

Tai mies?
Koska vain, kesken työpäivän, voi tulla puhelu, joka alkaa sanoilla:
-Hei kuule kun cmssä on se 7veljestä tarjouksessa, niin käytkö hakemassa vaikka 8 kerää. Tai jos sitä on niissä pusseissa niin ota koko säkki...Sen värin numero on...
-Hei kun käyt kaupassa niin tuotko mulle vielä yhden kerän (mitänytmilloinkin)lankaa, kun loppu kesken. Värinumero on  ...
-Hei tiedätsä sen lankakaupan keskustassa sitä puistoo vastapäätä? No hyvä. Voitko tuoda mulle sieltä...
Tai jos se menee työmatkalle Japaniin, niin mitä knit-a-holic tilaa tuliaisiksi. No tietysti Noroa, antaa mukaan logot ja värikartat...ja mies tekee parhaansa. Mutta voi. Tokion kokoisesta pikkucitystä ei niin vain lankakauppaa löydykään. Voitteko kuvitella moista?

...varmaan tosi ihanaa....

Vapaa-aikaa lapsosille

2005-05-30T17:09:00.000+03:00

Mikä joku html... kauheen hienoja juttuja muilla tuolla blogeissaan...ihan vallan suomenkielellä arkistot ja extrojakin, kuten "puikoilla" löytyy. Kun on tuo lontoo vähän ruosteessa (kröhöm) ja nää tietsikkajutut kanssa, niin sitten pitäis vielä opetella joku html. Taidan tyytyä pitämään ne entisellään; kun tutkailin noita juttuja, kerkesi pienin muksuista tyhjentää leipäpussin keittiön lattialle, sotkea ne biojäteastiasta löytämillään kahvinpuruilla ja sitten vielä esitti aivan viatonta...
No kerrotaan sitten näin:
Kesken on Original Fifi lämmittämään väsyneen ystävän väsyneitä hartioita ja Shaalikauluspusero uusimmasta Modasta.
Just puikoilta (ja koukuilta) irtipäässeinä:
Poncho ja Virkattu pikkupusero uusimmasta Modasta,
Kietaisuneule Modasta 1/05 tai 2/05

Hiukan on tahmeeta...

2005-05-29T18:54:00.000+03:00

...tää Blogin väsääminen, mutta jospa se tästä. Alkupaloiksi hieman kuvia alkuvuoden piperryksistä, kun kamera on maailmalla. Uutta sitten viikonloppuna :)

2005-05-29T18:43:00.000+03:00

Helikopteripaita, johon Artun mielestä meni aikaa ihan liian kauan, peräti 3 päivää. Voi kun sinä äiti oot hidas...no joo.

2005-05-29T18:40:00.000+03:00

Tyytyväinen loppukäyttäjä; pipo Samoksesta ja lapaset Raidasta. Ohjeet omasta päästä...

2005-05-29T18:38:00.000+03:00

Lapasia Raitalangasta

2005-05-29T18:36:00.000+03:00

Tyttäreni nukke, Liisa, toimii mannekiinina, tässä villapuvussaan jonka neuloi mummo.

2005-05-29T18:34:00.000+03:00

Kevätvirityksessä...

2005-05-29T18:33:00.000+03:00

Neuleasussa

2005-05-29T18:32:00.000+03:00

Liisa Kesäasussa