Hei, se neuloi oikean vaatteen!

Tämmöinen valmistui, ja katkaisi jo sen loppumattomalta näyttäneen pikkusäläputken. Katko jatkuu, koska tasapuolisuuden nimissä Arttukin haluaa uuden villapaidan...onneksi tuo pienin ei vielä osaa tehdä pitkän tähtäimen vaatimuksia, vaan hänen toiveensa ovat lähinnä asteella "vettä", "ruokaa", "karkkia".

Ohje oli siis uudessa ristiriitaisia tunteita herättäneessä Novitassa (48), lankana minulla Schachenmayr Merino, jota meni 250g. Sen verran piti päästä säätämään, että tätä "takkia" ei saa auki, jätin napinlävet pois ja ompelin napit ala- ja päällikappaleen läpi. Samoin ompelin sen toisen liehukereunan resorin matkalta kiinni päällikappaleen resoriin. Ja hihan pyöriöstä tuli ohjeen mukaan aivan liian matala, siinä oli kavennukset joka 2 krs, minä tein joka 4 krs, ja tuli ihan passeli. Kukkien määrästä ei vielä olla päästy yksimielisyyteen, ohjeessa niitä on minun mielestä liian runsaasti, mutta katsotaan nyt, mihin päädytään.

Susannan lapset olivat yrittäneet muuntautua smurffeiksi. Jos se nauratti, naurattaa ehkä tämäkin:

Meillä oli naapurin Rouva 2-vuotiaan poikansa kanssa käymässä. No me tietysti tyytyväisinä juotiin kahvia ja neulottiin sukkia (olen saanut neulomisinnostuksen tarttumaan!!!) alakerrassa, kun nuoripari, eli tämä poika ja 1v 10kk tyttäreni, kerrankin tuntuivat leikkivän sopuisasti yläkerrassa. No vieraat lähtivät, ja minä menin koneelle yläkertaan. Jees, ei paljon kirjoiteltu, kun läppäristä oli KAIKKI näppikset nyplätty irti. Tiesittekö muuten että yksi näppäin koostuu kolmesta osasta? Otin sitten puhelun pikkuveljelle ja aloitin sen sanoilla : nyt voit sitten pitää kaikki mieleen tulevat nokkeluudet ihan omana tietonas, mutta mikä merkki mahtaa olla näppäimistön vasemmassa yläkulmassa...Oli ihan olo kuin Soneran mainoksessa ;) Ihme kyllä sain kaikki napit paikoilleen, vain toisen controlin alaosat oli niin rikki, ettei sitä saanut paikoilleen. Seuraavana päivänä oli muuten tää poju tehnyt saman homman kotonaan isänsä kannettavalle...

Tuliaisia ja neulomuksia

Mies käväisi siis työmatkalla Japanissa. Saa mennä toistekin, sen verran hyvät tuliaiset löytyivät matkalaukusta tällä(kin) kertaa:

Japanilaisia Neulekirjoja; ohjeita neuloen ja virkaten, ihanan rauhalliset kuvat uuden Novitan jälkeen. Muutama kiva malli, jotka varmasti tulee tehtyä, eri asia sitten että milloinka...

Ja lankaa. Ihanaa lankaa. Vasemmanpuoleiset ovat Puppyn Alpaca Rimistoa, 80% alpakkaa ja 20% villaa. Oikealla olevat sini- ja punasävyiset kerät ovat Puppyn Multico-lankaa, 75%villaa ja 25% mohairia. Molemmat ovat aivan ihanan ylellisen pehmoisia, ja nuo värit...Mutta kuinka näistä raskii tehdä yhtään mitään? No sitähän voi miettiä kun mutustaa japanilaisia karuskeja, nää on kyllä aina suuria arvoituksia, mitä pussista paljastuu...Kerran jäi kiinalainen suklaa syömättä, jopa minulta, kun oli niin pahaa, vaikka yleensä kyllä aika tehokkaasti saan kaiken makean katoamaan tästä huushollista.

Neulomisrintamalla pikkutyöputki vain jatkuu ja jatkuu. Johtunee syksystä, ilmenee erilaisia tarpeita uusille hatuille, huiveille ja lapasille, ja kun käyttäjiä on 5 erikokoista, niin...no joo. Tässä kumminkin uusimmat valmistuneet neulomukset :

Innokkaan poseeraajan päässä Miehen pipo, malli SuuriKäsityö 8/05, lankana Drops Alpaca, pikkuisen vajaa kerä meni. Käsissä lapaset ihan itselleni, pesukonehuovutuksen jälkeen jättilapasista (mallin kainaloon asti), tuli täydellisen sopivat, pehmeät ja varmasti lämpimät. Lanka Tove, n. 70g meni näihin. Eilen kävin hankkimassa lisää tätä lankaa, nämä kaipaavat jotain koristelua, ja lapset ihan selvästi kaipaavat samanlaisia lapasia talven lumipallotalkoisiin. Ja kenties Joulupukkikin kaipaa pientä apua...

Hyvää yötä ja huomentaaa-aa-a-a-aa...

...tai sitten vaihtoehtoisesti "Voiko ihanammin päivän enää alkaa...". Jees, eli tänään (sunnuntaina) aamulla soi puhelin, ja siellä mieheni kuiskasi minulle ne kolme sanaa, joita olen jo pitkään odottanut: Minä olen lankakaupassa. Aaaaahhhhh. Niin, no, onhan se ennenkin minun asioillani juossut, mutta spesiaalia tästä tekee se, että lankakauppa sijaitsi tällä kertaa Tokiossa. Norot olisivat kuulemma olleet vielä 40 km:n päässä, mutta Puppya löytyi tästä puodista. JännittääJännittää, mitähän sieltä tulee, voi kun torstai ja mies ja langat tulisivat pian. Tilasin myös muutaman kirjan, kun Pieni neuleblogi antoi hyviä linkkivinkkejä japanilaisille käsityösivustoille. Kiitos! Tarina ei tosin vielä kerro, kuinka kirjasaalistuksen kävi. Mukana on loistavasti tehty muistilappu sisältäen kirjojen kansikuvat ja ISBN-numerot.

Tässä odotuksen piinaavissa kiekuroissa kärvistellessäni neuloin tyttärelleni BiBon Lauran ohjetta hyödyntäen. Kiitokset sinnekin päin!


Lankana Novitan pinkkivalkeakirjava Samos, menekki 70g ja puikot 3½.

Samainen, jo tuossa edelläkin mainittu Pieni neuleblogi esitteli taannoin todella kauniin ja kauniisti kuvatun Clapotiksen. Siitäpä sitten intoutuneena astelin lankakauppaan, mutta kun siellä ei mikään sykähdyttänyt, niin halpiskaupan kautta kotiin, pussissa pari kerää punakirjavaa Nallea. Huhhei, tässäpä sitten hän:

Ihanan monikäyttöinen huivinpötkylä, ja käy täydellisesti mun viinipunaiseen nahkatakkiini!

No enhän minä toki aivan tyhjin käsin sieltä lankakaupasta poistunut, jos niin erehdyitte jo luulemaan, sieltä saadussa sinisessä pussissa kannoin kotiin 4 vihreää KittenMohairia, 2 vihreää Tove-kerää ja yhden sinisen Fritids-vyyhdin. Lisäsi jätin vielä tilauksen parista vaaleanpunaisesta Tovesta...