Friday, December 22, 2006

Joulu tuli jo...

...kuva puhukoon puolestaan.

Ai mikä jouluruoka? Tarviiko jouluna syödäkin? Eikö vois vaan ommella...


Hyvää ja lapsenmielistä joulua kaikille lukijoilleni!

Friday, December 08, 2006

Kun on alettu valittaa...

...niin jatketaan sitten samalla linjalla. Puikot ovat edelleen teillä tietämättömillä, ja Pirkko, arvaa onko lapset nostettu seinälle vuoronperään kuulusteltavaksi? No, ei oikeasti ole, ne tietää kyllä, ettei "äitin juttuihin" saa koskea, ja muistavat kertoa sen yleensä kaikille muillekin.

Edes onneton hämäysyritys ei ole tuottanut toivottua tulosta; olen ollut pakotettu ostamaan kahdet uudet puikot, ja kun bambuisia tai addeja ei ollut saatavilla (tulee ensiviikolla-niinkuin myyjän mukaan kaikki muukin mitä minä haluaisin tuohon kauppaan, ja tuleeko? not), olen epätoivoissani ja laatikon löytymistä toivoen sortunut erinäisiin "laatumerkkeihin" kuten Novita ja Prym.

Noilla nihkiksillä hikipuikoilla tikuttelin nämä ihanuudet:

Rinsessa-kämmekkäistä tuli Rinsessa-lapaset, ja kuvassa siis myös mun uudet puikot aah ja ooh voi ihanaa. Ottaapi päähän, jos jollekin on jäänyt epäselväksi.

Mutta lapaset ovat kyllä oikein ihanat, lanka on pehmoista ja lämmintä, siinä on puolet villaa ja puolet koirankarvaa. Harmi, etteivät nämä jää omaan käyttöön, täytyy varmaan ostaa lisää tuota lankaa...tai keritä joku kylän koira ja mennä Pirkolle kehruuoppiin ;)

Ja sit yks toinen juttu: Aiemmin syksyllä lankoja myydessäni, sovin erään bloggaajan kanssa vaihdosta-minä lähetin hänelle lankaa, ja hänen piti lähettää minulle syksyn IK -kun siinä on se huivi- mutta voi herne ja keppi, tuota lehteä ei ole kuulunut. Ja ei vastaa sähköposti eikä blogikin on mennyt johonkin kätköön. Joten eipä neulota sitten pääskynpyrstöjä ei. Tähän kirosana.

Ja luntakin puuttuu. Paljon. Peiton alla voisin viettää vaikka koko päivän ja yön, kun ei päivä valakii, niin mitäs sitä suotta nousta tuota harmautta katselemaan. Naapurin Rouvan kanssa ajateltiin siirtää joulu aikaan, jolloin lumi on maassa.

Tuesday, December 05, 2006

Hirveää!!! Kauheaa!!! Kamalaa!!!

Nyt on tapahtunut ihan kauheita: puikkolaatikkoni on kadonnut, hävinnyt, joutunut hukkaan, on siis tavoittamattomissa. Ja eihän siinä mitään, jos olisikin vain pelkkä laatikko,mutta kun sen sisällä on kaikki minun sukkapuikkoni sekä lyhyet pyöröni.

On ihan semmoinen olo, kuin olisi menettänyt jonkun aistin tai raajan tai jotain muuta elintärkeää. Tyhjyys kalvaa sisälläni. Itkettää.

Kiero mieleni on tosin kehittänyt jo erinäisiä salaliittoteorioita; talossa on huseerannut useampikin sukulainen viikonlopun aikana, enkä itse ole ollut valvomassa heidän touhujaan -löysin mm. leipiä lehtikorista...tai sitten insinööri arveli, jotta välillä pitäisi tehdä muutakin kuin neuloa???

Menen kääntämään tämän talon kolmannen kerran ylösalaisin.


Friday, December 01, 2006

SNY-paljastuksia

Tiistaina oli laatikossa pullea kirjekuori, ja pitihän sen sisältö tutkia heti laatikolla, kun olin menossa naapuriin...laatikkoon piti sitten jättää odottelemaan nämä:

Lehteä en ole vielä uskaltanut avata kunnolla,ihan vain nopeasti plarasin, ensi viikolla sitten...ja tuo kirja...tykkään kovasti, ja on oikein ajankohtainen -oletkohan ajatustelukija?

Mukana oli myös kortti, jossa luulin olevan jo "paljastuksen"...mutta mitä vielä, siinä kerrottiin vain, että jännitys jatkuu...

Torstaina laatikko pullisteli vielä enemmän, ja minä kun olin odottanut että kenties kortti on enää tulossa, sen verran muhkeita ja kivoja paketteja olen syksyn mittaan saanut. No, olihan mukana korttikin, ja paljon paljon muuta:

Tuo joululehti oli hauska sattuma: minulla on sama lehti ILMAN ohjeita, ja sitä olen harmitellut...ei tarvitse enää, sillä tuossa versiossa on mukana ohjeet ja vielä suomeksi!

...neulahuovutuspaketti, sakset (aina hukassa), kisukännykkäkoru...ja huivi! Minulle! Ihanaa!

Ja suklaamarmeladeja, jotkja ihme kyllä ovat edelleen kaikki tallessa. Ei, syy ei ole se, etten noista tykkäisi, vaan se, etten ole kerennyt niitä avata ja syödä...taidan säästellä ne sunnuntai-iltaan, silloin olen ehkä suklaani ansainnut.

Kiitos Ria, kyllä olen ilahtunut muistamisistasi kovasti!

Ja minun salainen neuleystäväni oli Marjukka.

Pakettien keksiminen ja lähettely oli hauskaa, jos uusintakierrosta tulee, olen varmasti taas mukana!


Kuten jo jossain mainostettiin, olen lapasineni ja hattuineni ja kukkineni ja laukkuineni ja huiveineni koettamassa kauppiastaitojani Jyväskylän Joulumarkkinoilla Paviljongissa, C-hallissa, paikalla 240. Paikan kanssani jakaa Neulova Lehmä, ja markkinat 300 muuta näytteilleasettajaa, joten yksin ei tarvitse olla.

Tämän viikon olen laputtanut ja höyryttänyt ja nikkaroinut, vielä hinnoittelu olisi edessä.
Ja se taitaakin olla se hankalin asia tässä käsityöläisen elämässä...