Saturday, May 20, 2006

Levotonta haahuilua

Neulova Lehmä lähestyi oikein sähköpostitse, ja tiedusteli kuulumisia. Tunsin piston sydämessäni, ja niinpä sain vihdoin aikaiseksi päivittää tätä jo pahasti heitteille jäänyttä blogiraukkaa. Aika, tuo kummallinen asia, on viime aikoina viilettänyt aivan liian kovaa.

Bloggaustauon aikana on toki vietetty ikimuistoisiakin hetkiä; Ihana Loma Budapestissa, Hauska Wappu Ystävien seurassa, vanhentumispäivä perheen hemmoteltavana ja tietenkin Äitienpäivä sänkyaamupaloineen. Arki astuikin sitten kuvaan heti maanantaina, työmatkaleskiviikot alkoivat. JeeJee.

Opiskelun loppu häämöttää taas askeleen lähempänä, kaksi näyttöä annettu, 4 jäljellä. Niistä kaksi kirjallista tuotosta ja toiset kaksi ihan oikeata äksöniä. Seuraavaksi työn etsintään.

Pihalla on ollut ilo puuhastella, näköjään haravoinnistakin voi nauttia, kun kohteena on oma tontti. Innolla kuikin kukkapenkkejä, että mitä sieltä nousee, täysiä yllätyksiä kaikki tyynni. Tämä on siis ensimmäinen kevät tässä kodissa, ja pihassa, ja kukkapenkit edellisen emännän laittelemia. Minun rikkaruoho/tarkoituksellinen tupsu tietämyksellä olen antanut "kaikkien kukkien kukkia" (paitsi voikukan ja leskenlehden, ne minäkin tunnistan) ja nyhdän ne epäkelvot yksilöt sitten kesemmällä pois.

Kästyörintamalla on vähän levotonta. Hirmuisesti tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta jotenkin en sitten kumminkaan osaa päättää, että mitä se vaikka mitä on. Niinpä keskeneräisiä lankakasoja roikkuu nurkissa, tässä osa niistä:

Oranssi toppi Tennessee-langasta. Kauluksesta puuttu pari kerrosta ja toinen sivusauma ompelematta. Kuinka voin olla näin saamaton, tässä tilassa jo useamman viikon.

Bolero Modan mallia muunnellen. Lankana M&K:n AvantiCotton. Kesä on tulossa,koukku kaivettu esiin. Puuttuu muuten vain toinen hiha...hohhoijaa.

Tennessee-jakku. Kokoaikainen puran-enpura keskustelu itseni kanssa hidastaa valmistumista.

Siis suurin syy esitellä näitä keskosia on tuo minun uusi kaverini. On muuten oikea TosiYstävä, ei koskaan sano vastaan eikä edes ulahda, vaikka tökkään sitä nuppineulalla kylkeen. Toisen konkurssi on toisen onni. Hankittu siis erään vaatehu...liikkeen konkurssipoistomyynnistä, halvalla. Vähän likainen,mutta päällisen saa pesuun, tai sitten voisi tehdä kokonaan uuden, vaikka jostain kivasta kankaasta. Niin varmaan.

Se työmatkalainen muuten lupasi tehdä tuohon pihalle jonkinlaisen grillikatoksen. Minä sitten varovasti kysäisin, että olikohan suunnitelma kenties tälle vai ensi vai sitä seuraavalle kesälle. Ja olisikohan mahdollista katosta odotellessa hankkia se grilli vaikkasta tuohon kuistille...saahan sen sitten siirrettyä sinne katokseen, kun (JOS) se joskus valmistuu...ja tokihan grilli tarvitsee seurakseen pöydät ja tuolit. OK sanoi hän, ja minähän aloin heti sisustaa kuistia uuteen uskoon. Ei meillä vielä niitä tuoleja ole,mutta onpahan tuoleihin pehmusteet:)

Pinkan päällimäisenä on joko minun mekko tai tyttöjen mekot. Olisin halunnut kankaan vihreänä (ylläri), mutta kaupungin ketjukangaskauppa tarjosi vain ruskeata tai turkoosia. Kuosi on niin kiva, että ostin sitten turkoosia, ja laitoin agentin asialle Kuopion vastaavaan liikkeeseen, toivottavasti sieltä löytyy vihreä versio.

Yhtä pitkää taukoa ei ole ehkä nyt luvassa, jospa noista (tai muista) keskentekoisista joku ottaisi ja valmistuisi (edes minä).

Haaks roks hallelujaa laulaa Netta 2v. ja perään huuto jotta Looldi voittaa. AsenNetta!