Koska valmistuneiden töiden määrän per kuukausi on oltava vakio, täytyi tässä kuussa turvautua ompelukoneen apuun...No ei tod, ei minulla näistä käsitöistä ja niiden valmistumisesta mitään paineita ole, mutta onhan se ihan kiva saada aikaan jotain pysyvää ja näkyvää, kun tuo "päätyö", eli kotiäitiys on vähän sellaista työtä joka ei tekemällä etene vaan kiertää sitä tuttua rataansa päivästä toiseen. Ja kun ompeluinnostus nostaa päätään on se tietysti hyödynnettävä.
Viime keväänä metsästin kangaskaupoista ompunvihreätä samettia, ja nyt kun sitä oli saatavilla ei se enää napannutkaan. Kivaa vihreätä löytyi Eurokankaan palalaarista, joten otin sitten sitä. Kangas on aika hauskaa, vähän niinkuin froteeta, mutta ihanan pehmeää.
Takin kiinnityssysteemi on vielä vähän hakusessa, ajattelin käyttää painonappeja ja kehitellä niidenkin ympärille jotain kukkasysteemiä.
Takkiin sopivia housuja tein kolmet, kahdet samasta kankaastakuin takki ja yhdet vuorikankaana käyttämästäni puuvillakankaasta.
Arttu sai sammarit ja Veeralle on valmistumassa bleiseri-hameyhdistelmä jonka valmistuminen edellyttää vaaleanpunaisen vetoketjunhankintamatkaa kaupunkiin, harmi ;)
Puikko-koukku-osastolta on 100 gramman valmistunut huiveja:
Tiilenpunainen Kevät-huivi Wetterhoffin Sivillasta...
...ja (syksyn)vihreä huivi Kitten-mohairista. Ohje Modasta, oiskohan ollut 5/05?
Salomonin solmujen arvoitus ratkesi minullekin, yritin niitä joskus tuusata Modan huiviohjeella, mutta vasta Juulin linkkien avulla pääsin jäljille, ja nyt on yksi Kittenkerä jo solmuiltu huivin aluksi...
Ei ehkä sittenkään ollut fiksu ratkaisu aloittaa pukeutumisneuvojaopintoja. Menee tuo vaatteiden ja lankojen ostaminen vähän liian hankalaksi, kun miettii värejä ja malleja ja materiaaleja ja ja ja ja...tieto lisää tuskaa, todellakin.
Mutta kylläpä oli eilen ihanaa huomata, ettei se iltojen istuminen ole mennyt hukkaan; ihania, tyytyväisiä ihmisiä lähti meidän pisteestämme uusin opein ostoksille. Muotinäytöskin meni kuulemma oikein hyvin, itse en sitä nähnyt, kun olin pukijana. Vaikka meitä ja työskentelyämme tarkkaili koko ajan neljä tiukannäköistä tätiä arviointipapereineen, heidät unohti täysin ja pystyi hyvin keskittymään aina kulloiseenkin asiakkaaseen. Ryhmäkin toimi ryhmänä, toinen toistaan tukien. Koko tilaisuudesta jäi oikein hyvä fiilis, vaikkakin olo oli ihan puolikuollut, kun yhdeksältä lopetettiin.
Ja lopuksi vähän ihanaa turhuutta:
Saarenmaa-kaulakoru ja siihen sopivat korvakorut tilasin täältä. Olin jo pitkään katsellut näitä koruja tilausmielessä, ja kun näin tämän korun, tiesin heti, että siinä se on. Olen aivan ihastunut.
(...vaikka minun pitäisikin käyttää kulta- tai pronssikoruja...blaablaablaa...)
Viime keväänä metsästin kangaskaupoista ompunvihreätä samettia, ja nyt kun sitä oli saatavilla ei se enää napannutkaan. Kivaa vihreätä löytyi Eurokankaan palalaarista, joten otin sitten sitä. Kangas on aika hauskaa, vähän niinkuin froteeta, mutta ihanan pehmeää.
Takin kiinnityssysteemi on vielä vähän hakusessa, ajattelin käyttää painonappeja ja kehitellä niidenkin ympärille jotain kukkasysteemiä.
Takkiin sopivia housuja tein kolmet, kahdet samasta kankaastakuin takki ja yhdet vuorikankaana käyttämästäni puuvillakankaasta.Arttu sai sammarit ja Veeralle on valmistumassa bleiseri-hameyhdistelmä jonka valmistuminen edellyttää vaaleanpunaisen vetoketjunhankintamatkaa kaupunkiin, harmi ;)
Puikko-koukku-osastolta on 100 gramman valmistunut huiveja:
Tiilenpunainen Kevät-huivi Wetterhoffin Sivillasta...
...ja (syksyn)vihreä huivi Kitten-mohairista. Ohje Modasta, oiskohan ollut 5/05?Salomonin solmujen arvoitus ratkesi minullekin, yritin niitä joskus tuusata Modan huiviohjeella, mutta vasta Juulin linkkien avulla pääsin jäljille, ja nyt on yksi Kittenkerä jo solmuiltu huivin aluksi...
Ei ehkä sittenkään ollut fiksu ratkaisu aloittaa pukeutumisneuvojaopintoja. Menee tuo vaatteiden ja lankojen ostaminen vähän liian hankalaksi, kun miettii värejä ja malleja ja materiaaleja ja ja ja ja...tieto lisää tuskaa, todellakin.
Mutta kylläpä oli eilen ihanaa huomata, ettei se iltojen istuminen ole mennyt hukkaan; ihania, tyytyväisiä ihmisiä lähti meidän pisteestämme uusin opein ostoksille. Muotinäytöskin meni kuulemma oikein hyvin, itse en sitä nähnyt, kun olin pukijana. Vaikka meitä ja työskentelyämme tarkkaili koko ajan neljä tiukannäköistä tätiä arviointipapereineen, heidät unohti täysin ja pystyi hyvin keskittymään aina kulloiseenkin asiakkaaseen. Ryhmäkin toimi ryhmänä, toinen toistaan tukien. Koko tilaisuudesta jäi oikein hyvä fiilis, vaikkakin olo oli ihan puolikuollut, kun yhdeksältä lopetettiin.
Ja lopuksi vähän ihanaa turhuutta:
Saarenmaa-kaulakoru ja siihen sopivat korvakorut tilasin täältä. Olin jo pitkään katsellut näitä koruja tilausmielessä, ja kun näin tämän korun, tiesin heti, että siinä se on. Olen aivan ihastunut.(...vaikka minun pitäisikin käyttää kulta- tai pronssikoruja...blaablaablaa...)
10 comments:
Tyttöhän on kuin pieni metsänkeiju:) Huivit ovat todella ihania!
ihanat vihreät vaatteet! Nistä takin kaava on?
Kiitos! Takin kaava on Ottobren syksy 3/2005 lehdestä.
meinasin sanoa etta tyttosi nayttaa ihan pienelta maahiselta mutta katja on oikeassa, keijuhan se :) Tosi kivan nakoinen asu! Ja ihanat noi korut..
Ihania vaatteita ja neulomuksia, herkullisia värejä näin keväällä...
Aivan ihania ompeluksia ja neulomuksia!
Ihanat värit koko postauksessa. Suloinen lapsonen. Ihanatthuivit:)))
Ihania juttuja! Tosi kivat vaatteet lapsosella!
Voi miten ihanat vaatteet pikkutytöllä! Ihan mahtavat suorastaan. Minä tykkäisin meidän punapäällä käyttää vihreää, mutta sitä saa välillä kaupoista oikein metsästämällä metsästää.
Iihana takki - ja sievä tyttö!
Kyllä sitä itse tekemällä vaan saa niin hienoa ja erilaista kuin kaupoissa... *Huokaus*
Post a Comment